Ykkönen Sydänliiton rankkauksessa on saaristokunta Kustavi, heti perässä sydänturvallisuudessa tulevat Kannonkoski ja Rautavaara.

Sydänliiton uusi Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelu laittaa kunnat ja hyvinvointialueet paremmuusjärjestykseen sydänturvallisuuden suhteen.

Palvelun avauspäivänä 31. maaliskuuta Suomen sydänturvallisin kunta oli – ehkä yllättäen – saaristokunta Kustavi.

Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljästä mittarista. Ne ovat sydäniskurien määrä, niiden sijoittelu, sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus alueella ja näiden tekijöiden yhteisvaikutus alueen sydänturvallisuuteen. Lisäksi mukana on ensiapukoulutusten suhteellista määrää kuvaava apumittari.

Sydänturvallisuus muodostuu erityisesti ihmisten elvytysosaamisesta sekä mahdollisuudesta saada sydäniskuri eli defibrillaattori käyttöön minuuttien sisällä.

Sydänliiton palvelusta voi tarkistaa paitsi koko Suomen, myös jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen sydänturvallisuuden tason.

Sydänturvallisuus näkyväksi

Palvelu on suunnattu erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille, ja sen tarkoituksena on konkretisoida ja tuoda kuntien sydänturvallisuus näkyväksi.

– Vaikka kunnat eivät ole yksin vastuussa oman alueen sydänturvallisuudesta, niillä on mahdollisuus toimia aktiivisina sydänturvallisuuden viestijöinä ja asian omistajina niin kuntalaisten kuin paikallisten yritysten ja yhteisöjen suuntaan. Toivomme sydänturvallisuuden olevan myös yhä useammin osa kuntien turvallisuussuunnitelmia tai hyvinvointikertomuksia, miksei myös kuntamarkkinointia, kertoo Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto tiedotteessa .

Suomen 309 kunnasta korkeimmat sydänturvallisuuden tasot palvelun avauspäivänä saavuttivat Kustavi, Kannonkoski ja Rautavaara. Hyvinvointialueista Keski-Suomen hyvinvointialue on sydänturvallisin.

– Kustavin ykkössija saaristokuntana saattaa yllättää. Kärkikunnat selittyvät sillä, että mittaristo kuvaa kunnan varautumista sydänpysähdystilanteisiin nimenomaan maallikkoelvytyksen kautta, jonka merkitys on kuitenkin kaikkein kriittisin, kertoo Blek-Vehkaluoto.

– Keski-Suomen menestys taas ei yllätä, sillä alueen sydänpiiri on tehnyt pitkään järjestelmällistä työtä sen sydänturvallisuuden parantamiseksi.

Tällä hetkellä mittaristo painottaa vahvasti sydäniskurien määrää ja harkittua sijoittelua sydänturvallisuuden tason laskennassa. Jatkossa tavoitteena on saada parempi käsitys asukkaiden elvytysvalmiuksista sekä dataa erityisesti yläkoululaisten saamasta elvytysopetuksesta.