Pandemia kuormitti lääketieteen opiskelijoita
Ahdistuneisuutta ja uupumusoireilua ilmenee paljon. Stressi on kasvanut erityisesti harjoittelujen aikana.
Joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on ahdistus- ja masennusoireita. Psyykkinen oireilu on yleisempää kuin koko väestöllä, kertoo THL:n viimevuotinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Masennus ja ahdistuneisuushäiriö olivat opiskelevilla naisilla yleisempiä kuin miehillä. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista naisista jopa 40 prosenttia raportoi psyykkisestä kuormittuneisuudesta.
Lääketieteen opiskelijoiden kuormittuneisuus on näyttäytynyt opintopsykologin vastaanotolla enemmän pahimman pandemia-ajan jälkeen. Opiskelijat ovat ottaneet Oulun yliopiston opintopsykologi Pauliina Junnikkalaan ja hänen kollegoihinsa useammin yhteyttä, kun normaali aika on vähitellen palannut.
Lääkisläisillä on esiintynyt aika paljon ahdistuneisuutta ja uupumusoireilua, kuvaa Junnikkala. Myös vaativuus itseä kohtaan on heille tyypillistä.
Opintopsykologien luo on tullut kaikkien vuosikurssien lääketieteen opiskelijoita. Junnikkala on tyytyväinen, että he ovat löytäneet palvelut ja ottaneet yhteyttä hyvissä ajoin. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa parhaiten ajoissa.
Stressi aisoihin
Opiskelijoille saattoi syntyä pandemian kuluessa illuusio, ettei muilla ole samanlaisia pulmia kuin itsellä. Vaatimukset omasta suoriutumisesta kasvoivat.
Epävarmuus lisääntyi, koska keskusteluja opiskelutovereiden kanssa oli entistä vähemmän. Aloittamisen vaikeus ja tarkkaavaisuuden ylläpitäminen ovat olleet haasteina kotona työskennellessä.
Opintopsykologin luona puhutaan paljon siitä, miten kannattaa aikatauluttaa opiskelua ja milloin voi olla vapaalla. Monet lääkisläiset ajattelevat, että pitäisi opiskella koko ajan vaativien opintojen vuoksi. Pandemiassa raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyi.
Opintopsykologi ja opiskelijat keskustelevat muun muassa siitä, mikä olisi vastapainoa opiskelulle. Stressi yritetään saada hallintaan ja harjoitellaan itsemyötätuntoa. Opiskelijoita ohjataan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluihin esimerkiksi silloin, jos ahdistuneisuusoireet ovat vaikeita.
Täsmäiskuja tiedekuntiin
Opintopsykologit ovat laatineet verkkoon opiskelutaitoja kehittävän kurssin ja Hyväksyntää arkeen -kurssin, joka auttaa stressin hallinnassa. Opiskelijat voivat tehdä itsenäisesti tehtäviä, joita opintopsykologit kommentoivat.
Tiedekunnille järjestetään myös täsmäiskuja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
– Laadimme tukipaketin ensimmäisen vuoden opiskelijoille opiskelutaitojen harjoittelemiseen. Tarjolla on myös webinaareja ja työpajoja verkossa ja kampuksella.
Oma sairastuminen pelottaa
Opiskelijoiden masentuneisuus ja ahdistuneisuus lisääntyivät huomattavasti pandemiassa, havaitsi Turun opiskeluterveydenhuollossa neuvontapsykologina työskennellyt Jarno Tuominen.
Lääketieteen opiskelijoiden psyykkinen kuormitus on kasvanut erityisesti harjoittelujen aikana. Epävarmuutta on paljon tilanteissa, joissa taitoja pitäisi ottaa käytäntöön. Lisäksi stressiä on lisännyt pelko omasta sairastumisesta harjoitteluissa.
Oppiminen on ollut korona-aikaan yksinäisempää kuin aikaisemmin, koska monet aloittivat opinnot etänä. Sosiaalisen ympäristön tukea ei ole ollut normaaliin tapaan saatavilla osaamisen vahvistamiseen.
Vertaissuhteet ovat Tuomisesta tärkeä osa opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijayhteisöllä on suuri merkitys erityisesti lääketieteen opiskelijoiden ammattiin kasvamiselle.
Kuormitus pysyi yllä
Pandemian alussa psyykkinen kuormitus ei Tuomisen mukaan kasvanut heti merkittävästi. Ihmiset yrittivät ensin sopeutua tilanteeseen, mutta pandemian jatkuessa kuormitus pysyi yllä.
Erityisesti opiskelijat, joilla oli psyykkistä haavoittuvuutta jo ennen koronaa, alkoivat voida entistä huonommin. Vaativuus itseä kohtaan ja suorituskeskeisyys kasvoivat jo ennen pandemiaa.
– Nämä havainnot sopivat kokemukseni mukaan myös lääketieteen opiskelijoihin.
Kun olosuhteet muuttuivat, saattoi olla haasteellista saavuttaa samanlaisia tuloksia kuin aiemmin. Tuominen korostaa ymmärrystä ja armollisuutta itseä kohtaan myös poikkeustilanteen jälkeen.
Psykologisten perustarpeiden, kuten pystyvyyden, itsenäisyyden sekä yhteenkuuluvuuden riittävä täyttyminen on hänen mukaansa erityisen merkityksellistä ammatti-identiteettiään rakentavien nuorten elämänvaiheessa. Korona-aikana nämä tarpeet eivät ole täyttyneet, mikä on näkynyt psyykkisenä oireiluna.
– Vaatii paljon, että nuori löytää oman paikkansa opiskeluympäristössä ja tapansa kasvaa haastavaan ammattiin.
Tarve matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille
Myös YTHS siirtyi pandemian aikana nopeasti etävastaanottoihin palvelujen varmistamiseksi. Opiskeluterveydenhuolto on myös pyrkinyt löytämään uudenlaisia keinoja saada opiskelijat kiinni.
Nykyinen mielenterveyden hoitojärjestelmä on ylikuormittunut, ja opiskelijat saattavat saada apua liian myöhään.
Tuominen peräänkuuluttaa laadukkaita matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Tulevaisuuden haasteena on hänen mielestään yhteisöllisyyden palauttaminen opiskelijamaailmaan, etteivät opiskelijat jäisi yksin.
