Pandemia-aika vaikutti itsetuhoisuuteen monin tavoin
Psykiatrisessa konsultaatiossa koronaviruksen esiin ottaneet potilaat yrittivät muita useammin itsemurhaa.
Potilailla, jotka ottivat koronaviruksen esille psykiatrisella konsultaatiokäynnillä, itsemurhayritykset olivat lähes kolme kertaa todennäköisempiä kuin muiden konsultaation tulleiden potilaiden joukossa. Muun muassa tämä selvisi Tampereen yliopiston terveystieteiden kirjallisuuskatsauksesta, joka tehtii osana kandidaatintutkielmaa. Tuloksia esiteltiin Surukonferenssissa huhtikuussa Tampereella.
Aineisto käsittelee ensimmäistä pandemiavuotta. Tarkastelussa oli 53 tutkimusartikkelia 24 maasta, jotka oli julkaistu vuosina 2019–2021.
Itsetuhoisuudessa havaittiin huomattavaa vaihtelua alueellisesti, ilmenemismuodoissa ja ihmisryhmien välillä. Yksiselitteistä muutosta esiintyvyydessä ei havaittu. Erityisen suurta itsetuhoisuus oli transsukupuolisilla sekä fyysistä ja psyykkistä kaltoinkohtelua kokeneilla. Näillä ryhmillä on todettu muuta väestöä korkeampi itsemurhariski myös muuna aikana.
Katsauksessa havaittiin myös, että pandemian aikana tehdyissä itsemurhayrityksissä oli aiempaa korkeampi kuolleisuus.
Karanteenit ja rajoitukset yhteydessä itsetuhoisuuteen
Pandemian yhteiskunnalliset seuraukset, kuten terveydenhuollon resursointiin ja kuormittuneisuuteen liittyvät tekijät, karanteenit ja rajoitukset, olivat yhteydessä itsetuhoisuuteen. Itsetuhoisen käytöksen seurauksena somaattista hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä sekä teho-osastolle joutuneiden potilaiden määrä kasvoivat liikkumisrajoitusten aikana.
Itsetuhoisuuteen vaikuttivat myös muun muassa COVID-19-infektiolle altistuminen, pandemiaan liittyvä emotionaalinen rasitus, heikompi sitoutuminen ohjeistuksiin, sosiaalinen ja taloudellinen kuormitus sekä päihteiden käyttö.
Aiheesta ei ole vielä juurikaan pitkittäistutkimusta saatavilla. On mahdollista, että pandemiaan liittyvät kuormitustekijät vaikuttavat itsetuhoisuuteen vasta viiveellä samoin kuin esimerkiksi hoitovelkaan liittyvät tekijät.
