Palvelut kehittyneet hyvinvointialueilla
Tiukka talouskuri ja eriarvoistuminen leimasivat kahta ensimmäistä vuotta.
Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet uudistamaan merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kehittämistä haastaa kuitenkin talouden sopeutuspaine. Asia selviää THL:n tuoreesta raportista : Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina.
Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee mittakaavaltaan poikkeuksellista reformia. Se kuvaa, mitä sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut. Sote-uudistus koskee valtavaa määrää palveluita väkivallan ehkäisystä neuvoloihin, vanhusten hoivaan ja erikoissairaanhoitoon.
– Hyvinvointialueilla on jo tehty paljon erinomaista työtä, mutta tämän mittakaavan uudistukseen menee väistämättä vuosia, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen tiedotteessa .
Hänen mukaansa raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että sote-uudistuksen merkitystä ei voi tarkastella vain yhtenä isona kertomuksena. Sitä on katsottava myös useina pieninä tarinoina, joissa huomioidaan sekä hyvinvointialueiden erilaisuus että palveluiden moninaisuus.
Alueelliset erot isoja
Raportin mukaan monet sote-palvelut ovat parantuneet, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä ja parannettavaa löytyy. Esimerkiksi seitsemän hyvinvointialuetta kertoi, että aikuissosiaalityön asiakkaat saivat aiempaa heikommin tarvitsemiaan palveluita.
Ennaltaehkäiseviin palveluihin käytetyt voimavarat vaihtelevat hyvinvointialueittain, mikä herättää raportin mukaan huolen palvelujen kohdentumisesta yhdenvertaisesti.
Hyvinvointialueilla on tehty positiivisia uudistuksia. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen saatavuus on parantunut ja ehkäisevä päihdetyö vakiintunut useilla alueilla. Myös perhepalvelut ovat yhdenmukaistuneet ja lapsiperheiden tarvitsema erityisosaaminen vahvistunut perustasolla.
Raportin perusteella vaikuttaa siltä, että sote-uudistus loi hyviä mahdollisuuksia palvelujen yhteensovittamiselle. Käytännössä esimerkiksi erilaiset moniammatilliset tiimit vastaavat alueilla siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti kokonaisuutena.
– Sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä palveluiden yhdenvertaisuutta ja integraatiota. Näissä tavoitteissa on alueilla edistytty jo hyvin, sanoo THL:n johtaja Piia Aarnisalo tiedotteessa.
Tiukka talous voi heikentää palveluita
Raportin mukaan talouspoliittiset tavoitteet ovat korostuneet voimakkaasti hyvinvointialueiden ohjauksessa.
– Talouden sopeuttaminen on vienyt voimavaroja palvelujen kehittämisestä. Jos alueiden rahoitus ei jousta, palveluita voidaan joutua heikentämään. Tässä on riski sille, että luottamus siihen, että jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa vähenee, Tynkkynen sanoo.
Vaikka hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia toimijoita, näyttäytyy niiden itsehallinto raportin mukaan ohuena. Tämä johtuu siitä, että valtio vastaa lähes kokonaan alueiden rahoituksesta. Jopa yksittäisten palveluiden kansallinen ohjaus on voimakasta.
Sote-uudistuksen ulkopuolelle jäivät esimerkiksi työterveyshuolto ja Kelan korvausjärjestelmä. Raportin mukaan näiden tarkastelu on nyt ajankohtaista.
– Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus onnistua tehtävässään. Ne tarvitsevat paitsi riittävät resurssit, myös laajan poliittisen tuen. Tämän varmistamiseksi tulisi aloittaa parlamentaarinen soten tulevaisuustyö, sanoo Tynkkynen.
