Palkon pääsihteeri: Suositukset eivät ole säästöjen instrumentti
Hanna-Mari Jauhosen mukaan palveluvalikoiman rajoittaminen säästötoimenpiteenä vie keskustelua väärille urille.
Kehysriihessä mainitut rajaukset erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaan ovat herättäneet kysymyksiä. Hallituksen papereissa nostetaan esimerkkinä karsittavista hoidoista sterilisaatiot ja "estetiikkaa lähenevä plastiikkakirurgia".
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston Palkon pääsihteeri, lääketieteen tohtori Hanna-Mari Jauhonen pitää plastiikkakirurgiaa koskevaa sanavalintaa epätarkkana.
– Se ei ole virallinen termi, mikä on ollut omiaan herättämään hämmennystä.
Jauhosen mukaan pelkästään esteettisin perustein tehtäviä toimenpiteitä ei pitäisi tälläkään hetkellä tehdä julkisella puolella, vaan hoidon taustalla tulee aina olla lääketieteellinen peruste tai selkeä toiminnallinen haitta.
– Esteettinen kirurgia, jota annetaan yksityisellä puolella, on ihan eri asia, eikä se ole välttämättä edes plastiikkakirurgien tekemää.
Jauhosella ei ole tarkempaa tietoa siitä, miten juuri plastiikkakirurgia ja sterilisaatiot on nostettu tikun nokkaan.
Kehysriihessä linjattuja säästöjä aletaan seuraavaksi valmistella ja tarkastella sosiaali ja terveysministeriössä.
Palkon työhön ei vaikuta
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Kehysriihen päätökset eivät suoraan vaikuta sen työhön.
– Palko on riippumaton ja itsenäinen toimija, se on turvattu laissa. Neuvosto ja jaostot valmistelevat suosituksia aihe-ehdotusten perusteella valituista menetelmistä ja palveluista, lainsäädännön ja Palkon käsikirjassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti, sanoo Jauhonen.
Suositukset tehdään tutkimusnäyttöön pohjautuen.
Valmistelussa huomioidaan eri alojen tutkimustiedon ja muun näytön lisäksi terveydenhuollon eettiset ja järjestämiseen liittyvät näkökohdat.
Suositukset eivät säästöjen väline
Jauhonen on huolissaan siitä, että palveluvalikoiman rajoittaminen säästötoimenpiteenä vie keskustelua helposti väärille urille.
Tavoitteena tulisi olla ennen kaikkea, että väestö saisi yhdenvertaisesti ja tarpeensa mukaan palveluita, jotka ovat vaikuttavia ja joista on heille hyötyä, Jauhonen toteaa.
Palveluvalikoiman rajoittamisen periaatteet on tällä hetkellä kirjattuna terveydenhuoltolaissa.
Jauhosen mukaan olisi selvästi tarpeen lisätä ymmärrystä siitä, miten Palko toimii, miten suosituksia valmistellaan ja mikä on niiden asema palveluvalikoiman määrittelyn kokonaisuudessa.
– Palkon suositukset eivät ole säästöjen toteuttamisen instrumentti. Niiden on tarkoitus tukea palvelunjärjestäjiä resurssien järkevässä kohdentamisessa vaikuttavuusperustaisesti.
