Paikoillanne, valmiina
Suomessa on nyt viisi valmiuskeskusta, jotka muodostavat jatkuvaa tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Sote-uudistuksessa säädettiin valmiuskeskuksista, ja siitä on osin kiittäminen koronapandemiaa. Terveydenhuollon kapasiteettia piti seurata päivittäin, eikä se ollut sirpaleisessa kuntakentässä helppoa.
Nyt valmiuden tilannekuvan muodostamisesta, analysoinnista ja jakamisesta vastaavat viisi yliopistosairaala-aluetta yhteistyöalueillaan, kiitos sote-järjestämislain 51. pykälän.
– Pidän pandemiaa pontimena siihen, että saatiin tämän tyyppinen ajattelutapa läpi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin, sanoo Husin valmiuskeskuksen valmiusylilääkäri Tom Silfvast .
– Tätä ennen meillä ei ollut tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Maanlaajuiset tiedot tehohoitopaikkojen täyttöasteesta, päivystysten ja leikkaussalien tilanteesta sekä muista sovituista parametreista, joista osa on ensihoidon ja sosiaalihuollon puolilla, saadaan tarvittaessa päivittäin. Tällä hetkellä luvut välitetään sosiaali- ja terveysministeriöön viikottain.
Valmiuskeskukset ovat koonneet valmiusasioiden verkoston ja tiedonkeruun järjestelmät yhteistyöalueillaan ja välittävät tiedot eteenpäin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL määrittävät, mitä parametreja kerätään.
Valmiuskeskukset muodostavat tarvittaessa myös omaa alueellista tilannekuvaa eri häiriötilanteiden aikana.
– Tilannekuvan saamisessa on tapahtunut huima edistys verrattuna aikaisempaan kuntapohjaiseen järjestelmään, sanoo lääkintöneuvos Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yhteydenpito on tiivistä
Valmiuskeskukset pitävät tiiviisti yhteyttä. Kokouksissa käydään läpi tilanneparametreja mutta myös ajankohtaisia tilanteita. Tänä vuonna esimerkiksi noroviruksen ja lakkojen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ovat Tom Silfvastin mukaan olleet kokouksissa esillä.
Valmiuskeskusten resurssitietoa on Lasse Ilkan mukaan käytetty apuna myös muun muassa silloin, kun on pohdittu joidenkin Ukrainasta Suomeen hoitoon tuotujen potilaiden hoitopaikkaa.
Hus loi valtionavustuksen turvin tietojärjestelmän, johon kerätään tilannekuvaa osin automaattisesti, osin manuaalisesti syöttämällä. Järjestelmässä on häiriöilmoitusosio. Sinne voi kertoa esimerkiksi merkittävistä laiterikoista. Husin tilannekeskus voi välittää tietoa niille, joiden toimintaan asia vaikuttaa.
Tilannekeskus on Husissa valmiuskeskuksen osa, joka seuraa toimintojen tilannetta ympärivuorokautisesti. Se voi esimerkiksi ohjata ambulansseja kuormituksen perusteella eri hoitopaikkoihin Etelä-Suomen yhteistyöalueella. Husin erikoissairaanhoidon tietoja päivittyy näyttöruuduille kahden minuutin välein.
Silfvastin mielestä valmiuskeskusten toimintaa kannattaisikin kehittää maanlaajuisesti entistä operatiivisempaan suuntaan. Vastaavaa ympärivuorokautista sairaaloiden tilanneseurantaa ei ole muilla yhteistyöalueilla.
Tiedon julkisuudesta keskustellaan
Hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluu valmiussuunnittelu erilaisten riskien varalta. Kukin alue vastaa omasta varautumisestaan, mutta valmiuskeskukset ohjaavat yhtenäisten käytäntöjen luomisessa. Yhteiset linjaukset ovat tarpeen, jos varautumissuunnitelmia joudutaan laittamaan käytäntöön.
Mihin sitten varaudutaan?
Sen määrittää Itä-Suomen yhteistyöalueen valmiuskeskuksen valmiuspäällikön Heli Laapotin mukaan Kansallinen riskiarvio.
Laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä laaditun arvion julkaisee sisäministeriö. Tuorein versio on vuodelta 2023. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon voisivat vaikuttaa esimerkiksi sotilaallisen voiman käytön tilanteet, onnettomuudet, mikrobilääkeresistenssi tai vesihuollon häiriöt.
Miten tarkalleen varaudutaan, se ei ole julkista tietoa. Tietoa ei haluta antaa niille, jotka saattaisivat haluta aiheuttaa harmia. Valmiuskeskukset järjestävät harjoituksia alueillaan ja harjoittelevat myös keskenään erilaisia tilanteita varten.
Tilannekuvan parametrit eivät myöskään ole julkista tietoa. Tom Silfvastin mukaan tällä hetkellä käydään keskustelua, millä tarkkuudella alueet voivat jakaa tietoja toisilleen.
Tunnistettavia potilastietoja valmiuden tilannekuva ei sisällä.
Varautumisen pohjana on vahva päivittäinen normaalitoiminta. Häiriötilanteisiin ei voi laatia täysin erillistä mallia.
– Sitä rakennetaan perusosaamisen ja perustyön päälle. Varautuminen on pieni siivu siellä, Heli Laapotti sanoo.
