Lasse Lehtonen odottaa mielenkiinnolla tuloksia 65 vuotta täyttäneitä koskevasta kokeilusta.

Juuri Kelan seuraavaksi pääjohtajaksi valittu Lasse Lehtonen kertoo odottavansa mielenkiinnolla tuloksia 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilusta.

– Pidän tärkeänä, ihan perusasiana terveydenhuoltojärjestelmässä, että omalääkärimalli saataisiin toimimaan. Mielestäni Kela-korvaus on helpon tapa luoda Suomeen omalääkärijärjestelmä. Tätä olen sanonut monta kertaa aiemminkin. Mutta tämä on kokeilu ja katsotaan mitkä sen tulokset ovat, Lehtonen sanoo.

Hän näkee, että Kela-korvaus helpottaisi potilaan pääsyä lääkärin vastaanotolle.

– Pitää hyväksyä myös empiirinen kokemus, eli se, että olemme 25–30 vuotta yrittäneet rakentaa perusterveydenhuoltoa terveyskeskusmallin mukaan. Arkikokemus on, että jokaisen uudistuksen jälkeen hoitoon pääsy on ollut vaikeampaa. Suomessa lääkärille pääsystä on tehty suhteettoman hankalaa verrattuna moniin muihin maihin, Lehtonen sanoo.

Lääkäri ja juristi

Vaikka Kelan pääjohtajan paikassa on kyse yleisjohtajuudesta, Lehtonen uskoo, että lääkärin koulutuksesta on siinä etua.

– Pääjohtaja ei tietenkään ratkaise yksittäisiä sairauskuluasioita. Strategisena johtajana hän joutuu miettimään tulevaisuutta ja vaihtoehtoja, joita asioiden rahoittamiseksi on olemassa, Lehtonen sanoo.

Aiemmin Kelan pääjohtajana ollut kerran ollut lääkäri, Jorma Huuhtanen , ja kerran hammaslääkäri, Liisa Hyssälä . Moni entisistä johtajista on ollut juristi.

Lehtonen on näitä kumpaakin. Hän on koulutukseltaan sekä lääketieteen että oikeustieteen tohtori. Hän on ollut Husin johtoryhmän jäsen 16 vuotta. Husin diagnostiikkakeskuksessa suoria alaisia on 3300.

Sairausvakuutus on kolmannes Kelasta

Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmien toteuttamiseen on erilaisia vaihtoehtoja.

Lehtonen huomauttaa, että Euroopassa sairausvakuutus on rahamääräisesti suurin tapa rahoittaa terveydenhuollon toimintoja.

EU-maissa terveydenhuollon kuluista keskimäärin noin puolet rahoitetaan sairausvakuutusjärjestelmän kautta ja 30 prosenttia verovaroin, kuten Suomessa. Loput rahoitetaan esimerkiksi asiakasmaksuin tai työnantajan toimesta.

– Kun Kelan tehtävänkuvaa mietitään, usein unohtuu, että sairausvakuutusjärjestelmä, eli lääkekorvaukset, sairaanhoitokorvaukset ja sairaspäivärahat muodostavat kolmanneksen Kelan budjetista, hän toteaa.

Levottomat ajat

Levottomina aikoina on tärkeää, että keskeiset maan sisäistä turvallisuutta varmistavat instituutiot, Kela yhtenä joukossa, ovat toimintakykyisiä joka tilanteessa.

– Itselläni on kokemusta kriisijohtamisesta korona-aikana. Se ei varmaan ole haitaksi, Lehtonen tuumii.

Hän on ollut mukana EU:n eri asiantuntijaelimissä ja arvioi sen pohjalta, että tulevaisuudessa on todennäköisesti paineita hakea sosiaaliturvan osalta ratkaisuja, jotka ovat entistä yhdenmukaisempia ja myös taloudellisesti kestäviä.

Lue lisää: Lasse Lehtonen Kelan pääjohtajaksi