Ottaako työ enemmän kuin antaa?
Huomiota pitäisi kiinnittää enemmän työoloihin kuin yksilön stressinhallintaan.
Työhyvinvoinnista puhuminen kääntyy usein työpahoinvointipuheeksi. Monet kokevat, että työtä pitää tehdä entistä enemmän ja nopeammin. Missä menevät rajat, kun kaivataan lisää tehokkuutta?
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa haettiin ratkaisuja tasapainon palauttamiseksi työelämään. Puheenvuoroja pitivät Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorit Ari Väänänen ja Jari Hakanen sekä organisaatiopsykologian professori Saija Mauno Tampereen yliopistosta.
– Sosiaalinen kiihtyminen on yhteiskunnan megatrendi. Kaikkialla mennään tavallaan pikakelauksella. Tämä luo otollisen maaperän työn intensifikaatiolle: työtahti kiristyy, tauot vähenevät, multitaskaus lisääntyy, Mauno totesi.
Samalla itseohjautuvuuden vaatimukset kasvavat niin työn kuin koko työuran suunnittelussa.
– Pallo työn hallinnasta on siirtynyt yhä enemmän työntekijälle itselleen. Koko ajan on päivitettävä tietoja ja taitoja, jotta ylipäätään voisi selviytyä työstään.
Seurauksena on stressiä ja syyllisyyden tunteita, työtyytymättömyyttä, vuorovaikutusongelmia työyhteisössä, väsymystä, uupumusta ja sairauspoissaoloja.
Mitään hopealuoteja ratkaisuiksi ei ole. Ensimmäinen asia tilanteen helpottamiseksi on Maunon mukaan työn intensifikaation haittojen tiedostaminen esimerkiksi aivoterveyden näkökulmasta.
– Peräänkuulutan organisaatioiden vastuuta. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työoloihin kuin yksilön stressinhallinnan kehittämiseen. Ihmiset eivät toimi tehokkuuden logiikalla, Mauno painotti.
Resurssit kuntoon
Jari Hakanen kertoi, että Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan työelämässä voidaan sekä hyvin että huonosti. Lähes kaksi kolmasosaa työntekijöistä kertoo olevansa tyytyväisiä työhönsä. Toisaalta jopa neljäsosalla on työuupumuksen oireita.
– Energiaa vievät muun muassa työn epävarmuus, byrokratia, työroolien ristiriidat ja epätarkoituksenmukaiset työvälineet. Haasteita ovat myös työmäärä, aikapaine, vaativat tehtävät ja suuret vastuut, Hakanen mainitsi.
– Voimme kestää aika paljonkin kuormittavia tekijöitä, kunhan meillä on riittävästi voimavaroja, kuten vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, tukea esimiehiltä ja kollegoilta sekä hyviä hr-käytäntöjä. Voimavarat suojelevat työuupumukselta, Hakanen totesi.
Mitä muuta pitäisi tehdä tasapainon saavuttamiseksi?
– Jos työssä tulee hyvinvointiin liittyviä haasteita, niitä on syytä ensin pyrkiä ratkaisemaan työpaikalla, eikä siirtää niitä heti työterveyspalvelujen piiriin, sanoi Ari Väänänen.
Väänänen mainitsi hyvistä kehityskohteista esimerkkeinä perehdytyksen, työkulttuurin ja johtamisen. Lisäksi tarvittaisiin selkeämmät rajat työn ja vapaa-ajan välille.
Maunon mielestä työnkuvia pitäisi kirkastaa. Mitkä ovat ydintehtäviä?
Sote-alalla olennaisinta olisi saada resurssit kuntoon.
– Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta on ihan keskeistä, Mauno korosti.
Työpuntari on Työterveyslaitoksen yhteiskunnallinen foorumi. Sen teemana tänä vuonna on Tasapainoa työelämään. Tallenne avauswebinaarista on katsottavissa 26.4.2025 asti Yle Areenassa .
