Ota tai jätä
Yksityislääkärin asema suuressa lääkäritalossa on arvaamaton ja suojaton, kuvaavat Terveystalossa, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa työskentelevät lääkärit.
Yksipuolisia ilmoituksia, alentuvaa asennetta, sanelua palkkioissa, talon osuuden kasvattamista niissä, ja ota tai jätä -tarjouksia.
Tätä on olla elinkeinoa harjoittava lääkäri Suomessa.
Lääkärilehti haastatteli kolmessa suuressa firmassa – Terveystalossa, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa – työskenteleviä elinkeinonharjoittajia. Viesti oli sama: meno on koventunut.
– Asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. Tulos ja tienaaminen ovat tärkeitä, mutta fokus on siirtynyt potilaasta voiton tuottamiseen. Aiemmin oltiin potilaan kanssa yhteistyössä, nyt hän on jäänyt rahantekemisen välineeksi. 10 vuotta sitten tällaisesta ei olisi ollut puhettakaan, sanoo kauan yksityislääkärinä Terveystalossa työskennellyt haastateltava.
Hänen tulkintansa on, että muutos johtuu pörssiin listautumisesta.
– Terveyspalveluyritykset eivät sovi pörssiin, hän ajattelee.
Jutussa käsitellyistä lääkäriyrityksistä Terveystalo ja Pihlajalinna ovat listautuneet Helsingin pörssiin, Mehiläinen ei.
Talo ottaa isomman siivun
Haastateltavat haluavat pysyä nimettöminä, sillä yksityislääkärin asema on suojaton. Tekstistä on myös häivytetty yksityiskohtia tunnistamisen välttämiseksi.
Pihlajalinnassa työskentelevä lääkäri näkee, että pääasiassa lääkärit tyytyvät tilanteeseen, tekevät hommansa ja ovat vähin äänin.
– Jos yrittää vaikuttaa, voi olla, ettei vastaanottoa yhtäkkiä enää ole, hän toteaa.
Yksi haastateltavista ajoittaa ison muutoksen aikoihin, kun koronapandemian pahimmista ajoista päästiin. Raha on nyt tiukemmassa, ja sitä yritetään repiä lääkärin selkänahasta.
– Talon osuus potilaan laskutuksesta on kasvanut ja saattaa olla lähes puolet.
Toinen haastateltava näkee, että kehitys on jo pitkään ollut samansuuntainen.
Ammatinharjoittaja maksaa vuokraa yleensä 20–25 prosenttia potilaan maksamasta hinnasta, joskus jopa 30 prosenttia. Lääkäri maksaa itse eläkemaksunsa, loma-ajan palkkansa ja koulutuksensa.
– Jos nostetaan 10 eurolla työterveyskäynnin hintaa, lääkärin osuutta ei nosteta lainkaan, haastateltava kertoo esimerkin.
Myös Mehiläisessä työskentelevä lääkäri kertoo, että ongelmia ja tyytymättömyyttä on sen suhteen, millaisen osuuden talo hinnasta perii.
Laitososuuksia on nostettu
Vuokran lisäksi on olemassa maksu nimeltä laitososuus. Se kattaa tutkimusten ja toimenpiteiden kuluja.
– Laitososuuksissa on tapahtunut viime vuosina kovia nostoja, kauan yksityissektorilla toiminut erikoislääkäri kertoo.
Takavuosina toimenpiteen hinnasta kolmannes oli talon osuutta, sitten puolet ja nyt jo kaksi kolmannesta. Samalla toimenpiteen hinta on merkittävästi noussut. Halpojen kertakäyttöinstrumenttien käytöstä saatetaan laskuttaa potilaalta kymmeniä euroja.
– Tämä sotii lääkärin etiikkaa vastaan, lääkäri sanoo.
Usea haastateltava harmittelee sitä, että potilaat ajattelevat lääkärin laskuttavan huikeita summia, vaikka tosiasiassa iso siivu palkkioista menee muualle.
Kun summa on potilaalle korkea, osa lääkäreistä vähentää palkkiotaan.
Jatkossa tämä hankaloituu ainakin Terveystalossa. Lääkärilehti on saanut tietoonsa, että siellä aiotaan sitoa vuokra valtakunnalliseen suositushintaan. Jos ammatinharjoittaja antaa yksityisasiakkaalle alennusta, hän maksaa vuokran silti suositushinnan mukaisesti.
Yksipuolisia linjauksia
Harmitusta aiheuttavat sopimukset työterveyden tai vakuutusyhtiöiden kautta tulevista asiakkaista. Haastateltava kokee, että iso lääkäritalo siirtää kovasti kilpailtujen sopimusten riskiä yksittäisille lääkäreille. Palkkio saattaa olla hyvinkin alhainen potilasta kohden.
– Tämä on vastoin sopimuksia ja täysin vastoin privaattimallin ideaa. Sopimuksen mukaan kumpikin osapuoli kattaa riskinsä. Nyt palkkioperustetta on muutettu yksipuolisella linjauksella, työterveyspotilaita hoitava lääkäri moittii.
Eräs haastateltavista on huomannut, että osa kollegoista pohtii siirtymistä julkiselle puolelle tai pienempään firmaan. Pienemmissä firmoissa tilanteen uskotaan olevan erilainen.
Yksi haastateltavista harkitsee vaihtoa pörssiyrityksestä toiseen tyytymättömyyden takia.
Enemmän kontrollia
Usea haastateltava kokee, että pyrkimys ammatinharjoittajien kontrollointiin on lisääntynyt.
Aiemmin lääkäriasemat olivat pieniä lääkäriomisteisia. Niitä on jäljellä vähän.
– Kun julkista sektoria ei laitettu ajoissa kuntoon, syntyi tarve ostopalveluille. Siitä keskittyminen alkoi ja on edennyt vähitellen, kokenut erikoislääkäri sanoo.
Kun yritykset kasvavat, lisääntyy henkilöstö, joka ei tuo rahaa taloon. Suurten talojen intressi saada direktio-oikeutta lääkäreihin kasvaa.
– Pyritään ottamaan lääkäreitä enemmän ohjaukseen, pitämään heistä kiinni ja luomaan mielikuva, että lääkärit ovat yrityksen työntekijöitä.
