Osatyökykyisiä tarvitaan
Selvitys paljastaa hälyttäviä puutteita yritysten hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Tuoreen selvityksen mukaan päättäjät pitävät henkilöstön hyvinvointia ja sitoutuneisuutta merkittävimpinä menestystekijöinä, mutta käytetyt keinot auttavat lähinnä niitä, joilla jo menee hyvin.
Lääkärikeskus Aavan tilaamaan ja IRO Researchin keväällä tekemään selvitykseen osallistui 300 päättäjää yli 50 hengen organisaatioista ympäri Suomen.
Kyselyn tulokset osoittavat, että vaikka yrityksissä halutaan tukea työntekijöiden hyvinvointia, käytetyt keinot ovat usein yksilöllisiä ja pintapuolisia. Suosituimpia olivat erilaiset henkilöstöedut, kuten virikerahat ja työsuhdepyörät. Näitä mainitsi noin joka kolmas vastaajista. Rakenteellisia parannuksia, kuten prosessien kehittämistä tai työn sujuvuuden lisäämistä, mainitsi vain 5 prosenttia vastaajista.
Resurssien ja ajan puute koettiin merkittävimmiksi esteiksi hyvinvoinnin kehittämisessä. Noin joka kolmas vastaaja nosti esiin kustannukset ja rahapulan, ja 17 prosenttia mainitsi resurssien pienuuden. Moni vastaajista koki myös, ettei kiireen keskellä ole aikaa pysähtyä miettimään toiminnan kehittämistä.
– Minua selvityksen tulos myös ilahdutti, koska siinä työhyvinvoinnin merkitys tunnistettiin. Moni vastaajista oli huolissaan siitä, että raha, aika ja resurssit eivät riitä työhyvinvoinnin edistämiseen, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri, työelämäprofessori Heidi Furu .
Työtä tulisi voida muokata uudelleen
Furun mukaan työntekijän ei tarvitse olla täysin terve ollakseen työkykyinen. Hänen mukaansa moni yritys on oivaltanut tämän. Silti on edelleen niitä, jotka ajattelevat, että työkyky ja terveys ovat sama asia.
Työn muokkaus ja tuunaus on tärkeää ennakoida, koska työssä olevien keski-ikä nousee. Työtä voi muokata keventämällä esimerkiksi apuvälineiden avulla, osa-aikaistamalla tai vaihtamalla työntekijä johonkin toiseen tehtävään, jossa hänen on sairaudestaan huolimatta mahdollista onnistua.
– Meillä ei ole varaa menettää minkään ikäisiä työntekijöitä siksi, että heillä ei ole 110 prosentin työkyky.
Furu näkee työelämässä positiivisen murroksen, jossa ymmärretään työntekijöiden kokonaisvaltainen työkyky ja tehdään oikeita asioita työkyvyn varhaisen tuen kehittämiseksi.
– Työkyvyttömyyden kustannukset näkyvät suoraan yrityksen taloudessa sairauspoissaoloina, eläkemaksuina sekä tuottavuuden alentumisena, sanoo Furu.
Työn sujuvoittaminen tärkeää
Selvityksessä korostuu, että työn sujuvuus ja selkeät rakenteet ovat keskeisiä työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Työn tuottavuutta heikentävät esteet, kuten epäselvät toimintamallit, huonosti toimiva vuorovaikutus ja johtamisen puutteet, voivat romahduttaa hyvinvoinnin.
Selvityksen mukaan yritysten tulisi keskittyä laajemmin koko työyhteisön hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa kollektiivisen työkyvyn rakentamista selkeillä rakenteilla, sopivalla johtamisella ja tukemalla sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia.
Furun mukaan sopivasti kuormittava työ on hyväksi ihmisen terveydelle.
– Vaikuttamalla työhön yksilön sijaan, saadaan vaikuttavuutta. Työn sujuvoittamisessa on tärkeää ottaa koko henkilöstö mukaan, koska he tietävät, mitä työ käytännössä on ja mikä siinä kuormittaa. Kun työ sujuu, se luo myös työhyvinvointia.
