Osa-aikatyö houkuttaa lääkäreitä
Nuoret haluavat keventää työkuormitustaan, osoittaa Lääkäriliiton työmarkkinatutkimus.
Liitto tekee työmarkkinatutkimuksen lähes joka vuosi. Tavoitteena on tuottaa tietoa lääkärien työhön sijoittumisesta ja palkoista muun muassa liiton edunvalvonnan tueksi.
Osa kysymyksistä vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna kerättiin uutta tietoa lääkärien osa-aikaisen työskentelyn syistä.
Vain viisi prosenttia ei ollut työssä
Lääkärien työhön osallistumisen aste on korkea. Marraskuussa 2022 vastaajista 95 prosenttia oli työssä.
Niistä, jotka eivät olleet työssä, yli kolmasosa oli äitiys-, isyys- tai perhevapaalla. 29 prosenttia oli eläkkeellä.
Työttömänä oli kaksi prosenttia vastaajista.
– Lääkäreillä työttömyys on harvinaista. Työttömyysjakso voi liittyä siirtymään kahden työpaikan välillä tai siihen, että osatyökykyinen lääkäri on hetken työttömänä yrittäessään löytää itselleen sopivaa työtä, Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne kertoo.
Hyvinvointialueilla yli kaksi kolmesta
Vastaajista 68 prosenttia työskentelee hyvinvointialueiden palveluksessa. Valtiolla työskentelee kolme ja yliopistoissa kaksi prosenttia vastaajista.
Yksityisen yrityksen tai yhteisön palveluksessa on 16 prosenttia ja ammatinharjoittajina 11 prosenttia.
Lähes puolet vastaajista työskentelee sairaalassa ja yli viidesosa terveyskeskuksissa.
Yleisin tehtävänimike on erikoislääkäri. Seuraavaksi eniten on erikoistuvia lääkäreitä, sairaalalääkäreitä tai yek-lääkäreitä. Terveyskeskuslääkäri-nimikkeellä työskenteli 11 prosenttia vastaajista.
Johtajanimikkeillä työskenteli lähes joka neljäs. Esihenkilöinä toimivien osuus oli suurin säätiöissä, järjestöissä tai yhdistyksissä (39 prosenttia) ja pienin terveyskeskuksissa (11 prosenttia).
Työ näyttelee entistä pienempää roolia
Vastaajista peräti joka neljäs työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa. Syitä on monia.
Nuorilla lääkäreillä korostuu halu keventää työkuormitusta.
– Liiton aiemman Työolot ja terveys -tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret kokevat enemmän työkuormitusta kuin vanhemmat kollegansa. Ajattelen sen johtuvan lääkärin työn vaativuudesta. Uran alkuvaiheessa on vielä paljon opeteltavaa, vaikka perustaidot ovat kunnossa. Esimerkiksi terveyskeskustyössä nuori lääkäri voi kokea joutuneensa kokemukseensa nähden liian suureen vastuuseen, kun on potilaan kanssa kahden vastaanottohuoneessa, Parmanne pohtii.
Keski-ikäisillä vastaajilla osa-aikatyön tekemisessä korostuu työn ja perheen yhteensovittaminen. Näin on etenkin naisilla. Miehillä syynä on usein myös työajan jakaminen usean työn välillä.
Sekä naiset että miehet arvostavat vapaa-aikaa entistä enemmän.
– Työ ei ylipäätään enää näyttele lääkäreille niin suurta roolia elämässä kuin aiemmilla sukupolvilla, Parmanne toteaa.
Mediaanipalkka on noin 7000 euroa
Kaikkien tutkimukseen vastanneiden lääkärien säännöllisen työajan ansioiden mediaani on 7004 euroa. Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen lajitellun jakauman keskimmäisen arvon.
Matalin mediaanipalkka on erikoistuvilla ja yek-vaiheessa olevilla lääkäreillä (4300 euroa kuukaudessa) ja korkein johtavilla lääkäreillä (10189 euroa).
Terveyskeskuslääkäreillä säännöllisen työajan mediaaniansio on 7200 euroa ja erikoislääkäreillä 6533 euroa.
Lisää tutkimustuloksia on tulossa
Työmarkkinatutkimuksen toteutti Taloustutkimus Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomessa asuvat alle 70-vuotiaat laillistetut lääkärit, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa.
Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä 1.12.2022−15.1.2023. Vastausprosentti oli 19.
Matalasta vastausasteesta huolimatta kyselyyn saatiin 4 053 vastausta. Vastausaste alle 45-vuotiaiden ikäryhmässä oli keskimääräistä matalampi (13 %), kun taas 55–64-vuotiaiden ryhmässä korkeampi (29 %).
Vastaajista 64 prosenttia oli naisia ja 36 prosenttia miehiä.
Tutkimustulokset yksityissektorilla työskentelevistä julkaistaan tämän kevään aikana.
Tutkimuksessa tiedusteltiin myös muun muassa täydennyskoulutukseen liittyviä asioita. Näiden tulosten analyysi valmistuu myöhemmin.
Lääkärimäärä kasvaa eläköitymisaallosta huolimatta
Työikäisten Suomessa asuvien lääkärien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2022 heitä oli lähes 22000.
Kasvu jatkuu, vaikka moni eläköityy lähivuosina.
Lääkäriliiton laatiman työvoimaennusteen mukaan lääkäreitä on vuonna 2030 lähes 24000 ja vuonna 2040 jo miltei 27000.
Ennusteessa on huomioitu nykyinen lääkärikoulutusmäärä Suomessa ja vuosittain noin 150 uutta ulkomailla koulutettua lääkäriä.
Ennusteen mukaan lääkärimäärä kasvaa vuoteen 2040 asti keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa.
