Opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevien ajasta iso osa oppilaiden mielenterveysongelmiin
Ehkäisevälle työlle ei jää aikaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolan mukaan.
THL:n selvitysten mukaan lukuvuonna 2023–2024 toisella asteella työskentelevien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten asiakastyöhön käyttämästä ajasta 40–80 prosenttia meni mielenterveysongelmiin. Perusopetuksessa vastaava luku oli 20–40 prosenttia. Tilanne oli samanlainen jo edellisessä selvityksessä 2022.
– Opiskeluhuoltopalvelujen tehtävä on tarjota varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Muiden palvelujen puuttuessa niistä on kuitenkin muodostunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelu eikä ehkäisevälle työlle jää aikaa, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedotteessa .
Olennaista palvelujen kansallinen yhdenmukaistaminen
Kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät kunnista hyvinvointialueiden vastuulle sote-uudistuksessa. Uudistuksesta huolimatta hallitus on pohtinut palvelujen siirtämistä takaisin kuntiin.
THL katsoo, että opiskeluhuoltopalvelut on vastedeskin syytä pitää hyvinvointialueilla. Alueiden järjestämisvastuu antaa hyvät lähtökohdat palvelujen saatavuuden ja laadun yhdenmukaistamiselle.
– Opiskeluhuollossa näkyvät lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen puutteet. Ensisijaisen tärkeää olisi nyt yhdenmukaistaa palveluja kansallisesti, esimerkiksi THL:n ehdottaman kolmiportaisen mallin mukaan, toteaa Hietanen-Peltola.
Kolmiportaisessa mallissa opiskeluhuoltopalvelut ehkäisisivät mielenterveysongelmia ja tarjoaisivat tukea lieviin ongelmiin. Kun ongelmat ovat keskivaikeita tai vaikeita, siirryttäisiin perustason mielenterveyspalveluihin. Niissä olisi erilliset resurssit ja kohdennettua osaamista.
Vaikeimmissa tapauksissa lapsi tai nuori saisi lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon apua.
