Opiskelijat vaihtoivat tupakan ja nuuskan nikotiinipusseihin
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta ilmeni, että liikunta lisääntyi, mutta niin lisääntyi netin ongelmakäyttökin.
Yhä useampi korkeakouluopiskelija liikkuu riittävästi. Päivittäinen tupakointi ja nuuskaaminen ovat vähentyneet. Myös alkoholin ja huumeiden käyttö on yleisesti ottaen vähentynyt tai pysynyt ennallaan.
Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Kott), joka toteutettiin viime keväänä. Siihen osallistui 3600 iältään 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen.
Mutta ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Nuuska ja tupakka ovat vaihtuneet nikotiinipusseihin. Myynnin vapauttamisen jälkeen niistä on on nopeasti tullut miesopiskelijoiden yleimmin käyttämä tupakka- ja nikotiinituote.
Myös naiset ovat alkaneet käyttää niitä, vaikka nuuskaaminen on heillä ollut harvinaista. Nikotiinipusseja käyttävät myös opiskelijat, jotka eivät koskaan ole tupakoineet tai käyttäneet nuuskaa.
– Nikotiinipussien houkuttelevuutta ja nikotiinimäärää tulee vähentää. Nikotiinittomuus on aina paras vaihtoehto terveydelle, sanoo THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila tiedotteessa.
Nikotiinipusseja käyttää päivittäin yhdeksän prosenttia opiskelijoista. Yleisintä se on ammattikorkeakoulussa opiskelevilla miehillä, joista 18 prosenttia käyttää nikotiinipusseja.
Istumista ruudun ääressä riittää
Vaikka yli puolet korkeakouluopiskelijoista liikkuu suositusten mukaisesti, myös istumista kertyy paljon. Noin kolmannes istuu arkisin vähintään 12 tuntia vuorokaudessa.
Puolet opiskelijoista istuu vapaa-ajallaan ruudun ääressä yli kolme tuntia päivässä: miehistä 57 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Vapaa-ajalla ruudun ääressä istuminen on opiskelijoiden keskuudessa yleisempää kuin nuorilla aikuisilla koko väestössä.
14 prosentilla korkeakouluopiskelijoista on lihavuutta. Lihavuus on yleistynyt, kuten työikäisillä koko väestössä.
Jo joka toinen opiskelija kokee netinkäyttönsä liialliseksi. Liikaa nettiä käyttävien osuus lisääntyi 45 prosentista 51 prosenttiin vuosina 2021–2024. Erityisesti liiallinen netin käyttö yleistyi naisilla.
Yhä useampi kokee myös sosiaalisen median käyttönsä ongelmalliseksi. Heidän osuutensa kasvoi selvästi vuodesta 2021 (26 prosenttia) vuoteen 2024 (39 prosenttia).
– Liiallinen netin ja sosiaalisen median käyttö heikentää opiskelussa jaksamista ja lisää riskiä moniin terveyshaittoihin. On tärkeää lisätä sekä ammattilaisten että nuorten aikuisten tietoisuutta netinkäytön ongelmista ja kehittää toimivia tapoja arjen tasapainon löytymiseksi, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Sari Castrén tiedotteessa.
