”Onko THL:ssä edessä asiantuntijoiden ja tutkijoiden joukkopako?”
Vielä ei tiedetä, mihin vähennykset kohdistuvat THL:n muutosneuvotteluissa.
THL aloittaa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Sopeutustarve on noin 12 miljoonaa euroa.
Henkilötyöpanos vähenee enintään 200 henkilötyövuotta, eli noin 15 prosenttia THL:n nykyisestä henkilöstöstä.
Lääkärien varapääluottamusmies, tutkimusprofessori Markus Perola (Akava/Juko/SLL) sanoo, ettei vielä tiedetä, mihin vähennykset kohdistuvat.
Jos esimerkiksi puolet tai kaksi kolmasosaa henkilöstön vähennyksistä toteutuu, se on hänen mukaansa merkittävä isku THL:ssä olevaan tietotaitoon ja osaamiseen.
Perola on ollut mukana THL:n kaikissa aikaisemmissa muutosneuvotteluissa. Ensimmäiset olivat vuonna 2009, jolloin irtisanottiin noin 100 ihmistä.
Yhteensä vuosien 2009, 2013, 2014 ja 2016 muutosneuvotteluissa vähennettiin vajaa 400 henkilöä.
Kun koronapandemia tuli, piti palkata äkkiä lisää ihmisiä ja vahvistaa jo lopetettuja toimintoja. Perola näkee, että nyt on tapahtumassa samankaltaista, vaikka pandemiaa ei ole.
– Tällä hetkellä on sote-uudistus. Miten kriittisesti seurataan uudistuksen toteutumista ja onnistumista ja vaikutuksia suomalaisten terveyteen, jos tällainen itsenäinen tutkimuslaitos ei voi sitä tehdä? Tätä kautta THL:n henkilövähennykset tulevat iskemään Suomen lääkäreihin, joihin kaikkiin sote-uudistus vaikuttaa.
”Iso vahinko on jo tapahtunut”
Perola korostaa, ettei asiantuntijuutta ole ilman tutkimusta. Hänen mielestään ei voida odottaa ja toivoa, ettei tule uutta pandemiaa. Se voi olla jo oven takana. Kun pandemia iskee, pitää äkkiä palkata 200 uutta tutkijaa ja asiantuntijaa.
– Ei ole helppoa löytää osaavia ihmisiä tänne tekemään taustatyötä. Heitä tarvitaan terveydenhuollossakin.
Perola pelkää, että edessä on asiantuntijoiden ja tutkijoiden joukkopako. Hänestä iso vahinko on jo tapahtunut, kun muutosneuvottelut alkoivat.
– Ne vaikuttavat työviihtyvyyteen, ja tulee pelkoa jatkuvuudesta, kun muutosneuvottelut jälleen toistuvat.
