Onko psykiatrian erikoislääkäritentti nippelivisa?

Tentin reputtaa liki joka kolmas, mutta selitys ei ehkä kuitenkaan löydy erityisen vaikeista kysymyksistä.

Lääkärilehden lukija kertoo kuulleensa lyhyen ajan sisällä useita kauhistuneita kuvauksia psykiatrian erikoislääkäritentistä.

Kuvausten mukaan tentissä saatetaan kysyä nippelitietoa ja esimerkiksi jonkin tiedeartikkelin erittäin spesifiä sisältöä. Lukija on kuullut useista kaikki kliiniset osiot suorittaneista erikoistuvista lääkäreistä, jotka ovat reputtaneet tentissä useita kertoja.

– Maassa on huutava pula psykiatreista, ja esteenä on liian vaativa tentti, lukija kummastelee.

Onkin totta, että psykiatrian erikoislääkäritentistä on vaikeampi päästä läpi kuin monien muiden erikoisalojen tentistä.

Lääkärilehti selvitti vuosi sitten eri alojen erikoislääkäritenttien reputusprosentteja. Tuolloin havaittiin, että psykiatriassa reputusprosentit ovat kolmanneksi korkeimpia geriatrian ja silmätautien jälkeen. Vuosina 2020­–2021 lähes joka kolmas reputti psykiatrian tentissä.

Sen sijaan lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian tentistä pääsivät läpi kaikki yrittäneet.

Ihan käypiä kysymyksiä

Taysin psykiatrian koulutuslääkäri Lydia Hahl-Häkkinen perehtyi asiaan Lääkärilehden pyynnöstä ja kävi läpi tenttikysymykset 2/2019 alkaen. Kunnollista selitystä tilanteelle ei kuitenkaan löytynyt.

– Löysin kaksi nippelikysymykseksi luokiteltavaa kysymystä. Kysymyksissä viitattiin suoraan tiettyihin artikkeleihin ja niiden löydöksiin. Toki kyseiset artikkelit ovat tenttivaatimuksissa. Muutoin iso osa kysymyksistä oli mielestäni ihan käypiä, osa toki vaikeampia kuin toiset, Hahl-Häkkinen sanoo.

Hän ei itse ole kuullut kritiikkiä tentin nippelitietokysymyksistä, eikä pidä tenttiä erityisen vaikeana.

– Pääsääntöisesti ajattelen niin, että lukuvaatimuksiin perehtymällä tentistä pitäisi päästä läpi. Toki voi olla huonoa tuuria kysymysten ja oman perehtyneisyyden välillä, mutta en pitäisi tenttiä erityisen vaikeana, hän sanoo.

Pitkä työkokemus ei riitä tentissä 

Samoin Taysissa psykiatrian koulutuslääkärinä toimiva Katri Kivimäki on Hahl-Häkkisen kanssa samoilla linjoilla.

– Mielestäni psykiatrian tentti ei ole missään nippelivisan maineessa. Asia riippuu toki vuodesta ja siitä, kuka laatii kysymykset. Reputtajia on aina jokunen, mutta kyllä tentistä selviää tenttikirjallisuutta lukemalla, hän näkee.

Erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori Johanna Rellman puolestaan pohtii, että psykiatrian koulutusajat ovat pitkiä, ja ehkä pitkään kliinistä työtä tehnyt menee tenttiin ajatellen osaavansa vastata kysymyksiin pitkään työkokemukseen nojaten.

– Ei ehkä olla valmistautuneita siihen, että kysytään asiaa vaikkapa tuoreesta tutkimusartikkelista – joka olisi pitänyt lukea.

– Osaamisperustaisessa koulutuksessa tentti on tulevaisuudessa vain yksi tiedon mittaamisen muoto – tärkeämpää on työssä tapahtuva osaamisen arviointi, Rellman muistuttaa.