Nyt haetaan vetoa ja pitoa

Miten saadaan sote-ala houkuttelevaksi ja lääkärit viihtymään työssään?

Lääketieteellisten tiedekuntien koulutusmääriä on lisätty. Sote-alan ammattihenkilölaki menee uusiksi. Mitä näillä on yhteistä? Ainakin se, että kumpikin liittyy sosiaali- ja terveysministeriön laajaan Hyvän työn ohjelmaan .

– Alan veto- ja pitovoimaa halutaan lisätä. Ohjelma on jatkoa viime hallituskauden Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmalle, kertoo ohjelmajohtaja, lääkintöneuvos Taina Mäntyranta .

Ammattihenkilölaki uudistetaan

Eniten työsarkaa on ammattihenkilölain uudistamisessa.

Uudistuksen yhteydessä arvioidaan jokainen säännelty sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti. Kelpoisuusvaatimukset, oikeudet ja velvollisuudet määritellään uudelleen.

Ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön halutaan parantaa. Ammattiryhmien välistä työnjakoa saatetaan muuttaa.

– Kaikille ammattiryhmille on kertynyt sälää. Esimerkiksi terveyskeskuksissa lääkäri voi joutua huoltamaan välineitä – sen voisi tehdä joku muukin. Sama pätee erilaisiin raportointeihin, jotka vievät aikaa pois potilastyöstä, Mäntyranta sanoo.

Lue lisää: Sote-alan ammattihenkilölaki uudistetaan

Pohdinnassa on myös muun muassa sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen. Jatkossa se saattaa koskea myös etävastaanottoja.

Lääkärien tehtäviä silti tuskin siirretään hoitajille paljolti.

– Hoitajista on valtava pula, Mäntyranta toteaa.

Tehtäviä pyritään vähentämään

Asiakastyöhön pyritään kohdentamaan entistä enemmän aikaa, hallinnolliseen työhön vähemmän.

Pohdinnassa on esimerkiksi se, miten lääkärien todistustaakka kevenisi. Ministeriö selvittää parhaillaan, miten hyvinvointialueiden lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kokevat kirjaamisen. Miten paljon aikaa se vie?

Lue lisää: Kokemuksia kirjaamisesta selvitetään

Digitalisaation ja teknologian mahdollisuuksia työkuorman helpottamiseksi pyritään hyödyntämään. Tavoitteena on, että työaikaa voitaisiin jossain määrin korvata teknologialla.

Koulutusmääriä lisätään

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaali- ja terveydenhuollossa lisätään aloituspaikkoja molemmilla kansalliskielillä koulutuksen laadusta huolehtien erityisesti aloilla ja alueilla, joilla on suurin työvoimapula.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot sopivat kesällä lääkäri- ja eläinlääkärikoulutuksen koulutusmäärien pysyvästä lisäämisestä.

Lääkärikoulutuksen sisäänotto nousi jo tänä syksynä yli 70 aloittajalla aiemmasta 755:n tasosta.

Lue lisää: Lääkärikoulutukseen 70 uutta aloituspaikkaa

– Koulutuksen sisältöön emme puutu, Mäntyranta sanoo.

Rekrytointia laajennetaan

Hoitoalan koulutuksen saaneita mutta muille aloille siirtyneitä kannustetaan palaamaan hoitoalalle, samoin jo eläkkeelle siirtyneitä.

Tavoitteena on myös rekrytoida muista maista sote-alan koulutuksen saaneita ja selvittää mahdollisuudet heille suunnattuun yhtenäiseen kielikoulutukseen.

Sote-alan kansainvälistä rekrytointia pohtineen asiantuntijaryhmän loppuraportti julkaistiin viime keväänä. Siinä muun muassa ehdotetaan EU/Eta-maiden ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille mahdollisuutta työskennellä rajoitetutulla toimiluvalla laillistukseen tähtäävän osaamisen täydentämisen aikana.

Asiantuntijaryhmän mukaan EU/Eta-maiden ulkopuolelta tulevien lääkärien kielitaitovaatimus voisi olla nykyistä korkeampi. Ryhmä ehdottaa, että valtio rahoittaisi pysyvästi laillistukseen tähtäävää osaamisen täydentämistä.

Työssä jaksamista tuetaan

Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi on käynnistetty alueellisia valmennusohjelmia, joiden kustannuksiin hyvinvointialueet ovat saaneet valtionavustusta.

Ylilääkäri Hans Gärdström on ollut Vetoa ja pitoa -valmennusryhmässä Savonlinnan päivystyksen tiimissä.

– Valmennus on kestänyt vuoden. Mukana on ollut osastonhoitaja, sairaanhoitajia, sihteereitä ja muita, minä ainoana lääkärinä ryhmässä. Olemme käyneet yhdessä läpi asioita, joita olisi muutenkin hyvä kehittää työpaikalla. Hankkeen kautta olemme saaneet sparraajan, joka potkii meitä eteenpäin, Gärdström kertoo.

Ryhmä on pohtinut työpajoissa ja palavereissa muun muassa päivystyksen ruuhkatilanteita, kanslian melutason alentamista ja erilaisia ohjeistuksia.

– Olemme käsitelleet pieniä ja isoja asioita, jotka lisäävät työhyvinvointia. Valmennus on hyvää ja käytännönläheistä. Eri ammattiryhmien ihmiset ovat lähteneet innostuneesti mukaan.

– Vuosi on hyvä aika tällaiselle valmennukselle. Osa asioista on saatu jo maaliin, ja keskeneräisten kehittämistä jatketaan yhdessä, Gärdström sanoo.

Herätys, lääkärit!

– Kaikki sote-alan ammattilaiset ovat riippuvaisia toisistaan. Asioita on hyvä pohtia yhdessä, toteaa myös Taina Mäntyranta.

Mäntyranta harmittelee sitä, että valmennusryhmiin ei ole osallistunut kovin moni lääkäri. Uusia ryhmiä on kuitenkin starttaamassa.

– Olisi arvokasta, että lääkärit olisivat aktiivisemmin mukana. Ei ole lääkärien edun mukaista, että muut sote-alan ammattiryhmät pohtivat ohjelmaan liittyviä asioita, mutta lääkärit eivät. Kiire ei saa olla este osallistumiselle.

– Koko toimintaympäristö liikkuu. Nyt on juuri oikea aika pohtia, mikä on profession vahva ydin: mitä halutaan suojella ja mitä vahvistaa. Lääkärien on syytä miettiä tätä myös erikoisaloittain, Mäntyranta kannustaa.

Hyvän työn ohjelma jatkuu hallituskauden loppuun, mutta työ jatkuu sen jälkeenkin. Esimerkiksi ammattihenkilölain uudistus on vasta alkuvaiheessa.