Diagnosoitu mielenterveyden häiriö nuoruudessa on yhteydessä suurempiin terveyspalveluiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin aikuisena.

Miehillä yhteys oli naisia voimakkaampaa. Mielenterveyshäiriötaustaisten miesten kokonaiskustannukset olivat keskimäärin yli viisinkertaiset ja naisilla lähes kolminkertaiset verrattuna niihin, joilla ei ollut diagnosoitua mielenterveyden häiriötä 16–20-vuotiaana. 

Tulokset käyvät ilmi THL:n rekisteritutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuosina 1982–1984 syntyneiden nuoruuden mielenterveysongelmien yhteyttä terveyspalveluiden käyttöön ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin aikuisena.

Pienikin mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden vähentyminen voi tuoda miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt.

– Nuorten psyykkistä kuormittuneisuutta tulisi pyrkiä vähentämään panostamalla nuorten mielenterveyttä edistäviin palveluihin. Tutkimuksen valossa on perusteltua panostaa mielenterveyttä edistävään lapsi- ja perhe- sekä nuorisotyöhön, sanoo THL:n tutkimuskoordinaattori Otto Honkanentiedotteessa.

Tutkimuksen kohdejoukko koostui 189 706 henkilöstä, joita seurattiin 16–33-vuotiaina. Kohdejoukosta 7,1 prosentilla oli diagnosoitu vähintään yksi mielenterveyden häiriö 16–20-vuotiaana.