Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä lisääntynyt
Vuonna 2023 raportoitiin noin 1,5 miljoonaa nuorten käyntiä julkisessa terveydenhuollossa.
Perusterveydenhuollossa tehtyjen mielenterveyskäyntien määrä on vuodesta 2020 lisääntynyt 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia. Mielenterveysperusteiset käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet vuoden 2020 tasolla.
– Kehityssuunta on oikea. Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin. Samalla erikoissairaanhoito voi keskittyä vaikeammin oireilevien hoitoon, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä tiedotteessa .
Nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut
Poikien mielenterveysperusteiset käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä, mutta nuoruusiästä alkaen tyttöjen. Mielenterveyskäynti oli peräti kolmanneksella 18–22-vuotiaista naisista. Vastaava osuus vuonna 2020 oli 24 prosenttia.
– Nuoret ovat saaneet mielenterveyden palveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Kasvavaan tarpeeseen voidaan palveluissa vastata parantamalla vaikuttavien hoitomenetelmien saatavuutta, Aalto-Setälä sanoo.
Lastensuojeluun sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla mielenterveyskäynnit olivat huomattavasti yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla.
Mielenterveysperusteisia käyntejä hankitaan myös yksityisesti. Lisäksi julkinen terveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto voivat hankkia nuorelle hoitoa yksityisestä terveydenhuollosta.
Tarkastelluissa käyntitiedoissa on mukana myös YTHS:n tietoja. Lisäksi lapset ja nuoret saavat mielenterveysperusteista lääkinnällistä kuntoutusta Kelan korvauksella.
Yksityisten toimijoiden tietojen raportointia THL:n rekistereihin kehitetään lähivuosina.
Terapiatakuulaki voimaan toukokuussa
Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa ja tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa vahvistetaan 1. toukokuuta voimaan tulevalla lainsäädännöllä. Sen myötä lyhytpsykoterapia tai muu psykososiaalinen interventio on aloitettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.
– Uudistus on hyvinvointialueille haastava, mutta niille on annettu erillisrahoitus osaamisen lisäämiseksi. THL:n roolina on arvioida erityisesti sitä, paraneeko lasten ja nuorten mielenterveysperusteisen hoidon yhdenvertaisuus, toteaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta .
Tilaston tiedot auttavat hyvinvointialueita arvioimaan palvelutarvetta ja palveluiden saatavuutta sekä tarjoamaan oikeanlaista tukea.
