Nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt merkittävästi
Muutos on hälytyssignaali päättäjille.
Nuorten ahdistusoireet ovat selvässä kasvussa, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kyselytutkimus.
Tutkimuksessa verrattiin 8–9-vuotiaiden lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia ennen ja jälkeen koronapandemian huippua.
– Erityisesti tytöillä ahdistus ja vaikeudet ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä todella paljon, kertoo tutkimusta johtava professori André Sourander tiedotteessa .
Kun vuonna 2018 13–16-vuotiaista tytöistä 14,5 prosenttia koki selviä ja huomattavia vaikeuksia, vuonna 2023 määrä oli kaksinkertaistunut 28 prosenttiin. Myös pojilla kokemus vaikeuksista lisääntyi, mutta muutos oli vähäisempää kuin tytöillä.
Ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet erityisesti 13–16-vuotiailla tytöillä. Vuonna 2018 20 prosenttia tytöistä oireili yli kliinisen raja-arvon, kun vuonna 2023 vastaava luku oli peräti 31 prosenttia.
Samanlaisia väestötason muutoksia ei havaittu 8–9-vuotiaiden lasten osalta. Lasten psykososiaalinen hyvinvointi on pysynyt lähes samanlaisella tasolla verrattaessa koronaa edeltävään aikaan.
Tutkimuksessa osoitetaan vahva yhteys nuorten ahdistuksen ja ulkoisten uhkien välillä. Nuorista 78 prosenttia koki huolta sodan, 76 prosenttia ilmastonmuutoksen, 65 prosenttia luonnonkatastrofien ja 47 prosenttia pandemioiden uhkiin liittyen.
Nuorisoikäisistä tytöistä 20 prosenttia koki erittäin suurta huolta ilmastonmuutoksesta ja 11 prosenttia sodan uhasta. Vastaavat prosenttiosuudet pojilla olivat seitsemän prosenttia ja kolme prosenttia.
Souranderin mukaan Suomessa tulisi tutkia entistä tarkemmin nuorten mielenterveydessä havaittujen muutosten syitä. Tutkimustulokset ovat hälyttäviä.
– Ongelmien lisääntyessä nuorille pitäisi mahdollistaa matalan kynnyksen avunsaantia nuorten arkiympäristössä, kuten koulussa ja perustason terveydenhuollossa. Tämä edellyttää laaja-alaista puuttumista poliittisessa päätöksenteossa, sillä nuorten lisääntyvä ahdistus on koko yhteiskuntaa ravistava ongelma. Kysymys ei ole pelkästään nuorten tai perheiden tarpeista. Nuorten hoitamattomien ongelmien hintalappu yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on todella korkea, Sourander korostaa.
