Nuoret tavoittaa nuorten kielellä
Psykiatriaan erikoistuva LL Jonne Juntura sai masentuneena kaipaamaansa vertaistukea Tiktokista. Hänestä sosiaalisella medialla on valtava potentiaali tavoittaa nuoret vaikkapa mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.
Sosiaalisella medialla on valtava potentiaali tavoittaa erityisesti lapsia ja nuoria, vaikkapa mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä.
Näin uskoo 30-vuotias LL Jonne Juntura , joka on vapaa-ajallaan julkaissut videoita Tiktokissa vajaan puolentoista ajan "laakarijonnejunturana". Hänellä on palvelussa yli 40 000 seuraajaa, jotka ovat katselleet Junturan julkaisuja jo noin 1,6 miljoonaa kertaa.
30-vuotias Juntura aloitti Tiktok-postaukset ollessaan sairauslomalla masennuksen takia.
– Huomasin, että Suomen hoitojärjestelmässä ei oikein ole vertaistukea, ja monesti potilas kokee jäävänsä aika yksin. Koin, että kokemusten jakamisessa sosiaalinen media toimii hyvin.
Juntura näki, että sosiaalinen media tavoittaa myös ne nuoret, jotka ovat täysin julkisen palvelujärjestelmän ulkopuolella.
– Terveydenhuollon digiratkaisut ovat valmistuessaan jo kymmenen vuotta vanhentuneita nuorten näkökulmasta. Nuorten tapa kommunikoida, myös terveysasioista, muuttuu ja kehittyy koko ajan, emmekä me pysy perässä. Sen sijaan, että yritämme keksiä vastauksia omin päin, pitäisi kysyä nuorilta, mistä he etsivät ratkaisuja, ja olla läsnä siellä.
Juntura uskoo, että yksittäisillä sairaanhoitopiireillä ei ole osaamista luoda uskottavia ja nuoria aidosti houkuttelevia some-kampanjoita tai -palveluita. Ainoa vaihtoehto olisi ostaa palvelut ulkopuoliselta alan ammattilaiselta.
– Erilaista instituutioviestintää ovat Twitterit ja muut pimeänään, mutta ei sitä kukaan lue. Kun yritetään jakaa lääketieteellistä tietoa, se on yleensä joko liian yksinkertaista tai liian hankalaa.
Yli satatuhatta katsomiskertaa
Juntura kertoo nopeasti huomanneensa, kuinka voimakas kanava Tiktok on tiedon jakamisessa.
– Lääketieteen tieto on edelleen aika hierarkkista. Se on pitkälti vain lääkäreiden hallinnassa, eikä potilas yleensä tiedä, mitä vaikka Käypä hoito tarkoittaa, eikä sitä myöskään hänelle selitetä. Olisi kaikkien etu, että ihmiset esimerkiksi ymmärtäisivät, miten masennusta hoidetaan.
Esimekiksi Tiktokissa tiedon vastaanottaa monikymmenkertainen määrä kuin vastaanotolla.
– Jos minä julkaisen Tiktokissa videon vaikka siitä, kuinka masennusta hoidetaan, sen näkee parhaimmillaan yli satatuhatta ihmistä. Se on tosi iso voima siitäkin näkökulmasta, että meillä on hyvin kuormitettu julkinen terveydenhuolto. Kun koko ajan mietitään, kuinka tehokkaalla tavalla pystyisimme välittämään tietoa, voisihan some olla yksi vastaus. Sen käyttö on vieläpä edullista.
Junturan mukaan lääkäreidenkin suhtautuminen someen on edelleen vanhanaikainen.
– Että netissä nyt on kaikenlaista, mutta emme ota siihen kantaa. Elämme jotenkin siinä luulossa, että ihmiset eivät muka etsisi tietoa netistä.
Oma persoona esiin
Vuonna 2019 lääkäriksi valmistunut Juntura erikoistuu psykiatriaan. Hän on ollut oireettomana masennuksesta lähes vuoden päivät.
"Psykiatriaan erikoistuvaksi mielenterveyspotilaaksi" Tiktokissa itsensä esittelevä Juntura käsittelee postauksissaan enimmäkseen mielenterveyden ongelmia ja niiden hoitoa, mutta skaala on laaja.
Juntura on muun muassa muistutellut reseptien uusimisesta, neuvonut lääketieteellisen tutkimuksen tekijöitä, kommentoinut seksuaalirikoslain uudistusta ja ottanut kantaa siihen, saako lääkäri googlata potilaidensa oireita.
Iso osa Tiktok-toimintaa on seuraajien kysymyksiin vastaaminen. Juntura on pitänyt myös livelähetyksiä, joissa kysymyksiä on voinut esittää "kasvokkain".
– Kysymyksiin vastaamalla pääsee paljon syvemmälle kuin vain julkaisemalla jonkin yleisen videon. Se on yllättänyt minut. Ja myös se, kuinka hyviä kysymyksiä olen saanut.
Juntura on halunnut tuoda Tiktok-tilillään esiin myös omaa persoonaansa, ja siksi huumori on vahvasti mukana postauksissa.
– Kun sitä tekee harrastuksena, sinne tekee asioita, jotka milloinkin tulevat mieleen ja tuntuvat mielekkäiltä. Jotta jotakin vapaaehtoista jaksaa tehdä pitkän ajan, sen pitää olla kivaa ja oman näköistä.
