Nuoret käyttävät eniten mielenterveyspalveluita
Matalan kynnyksen hoitomenetelmien saatavuus on parantunut nopeasti.
Mielenterveyden hoitokäyntejä on eniten 18–28-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Myös erikoissairaanhoidon psykososiaalisen hoidon käyntien määrä painottuu nuoriin. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta THL:n raportista .
Suurin osa oireilusta, joka myöhemmin osoittautuu vakavaksi mielenterveyden häiriöksi, alkaa ahdistuksella tai masennuksella ennen 20 vuoden ikää. Siksi juuri nuorten toipumisen, sosiaalisten suhteiden ja opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen on keskeistä.
– Nuoriin kohdistuva mielenterveyden hoito on tarkoituksenmukaista ja kannattavaa, vaikkaka tarjottava apu ei vielä ole riittävää. On varmistettava, että koko maassa on tarjota lasten ja nuorten arkeen riittävästi henkilöstöä auttamaan heitä matalalla kynnyksellä, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä tiedotteessa.
Masennuksen ehkäsymenetelmä käytössä
Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon tarkoitettujen matalan kynnyksen menetelmien saatavuus on Suomessa parantunut nopeasti. Käytössä on esimerkiksi nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla.
THL selvittää parhaillaan laajassa IMAGINE-hankkeen seurantatutkimuksessa, miten vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle vertautuu tavanomaiseen hoitoon. Tutkimuksessa on mukana 1029 yläkouluikäistä nuorta. Heistä kahdeksan prosenttia kertoi saaneensa hoitoa masennukseen viimeisen vuoden aikana. Hoitoa saaneista kolmannes oli saanut vuorovaikutusohjantaa.
– Tulokset ovat alustavia, mutta tukevat vuorovaikutusohjannan tärkeää roolia nuorten palveluiden saatavuuden paranemisessa, Linnaranta sanoo.
Seurantatutkimus jatkuu kevääseen 2025 asti.
Ammattilaisten osaamista vahvistettu
Kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on juurruttaa menetelmä koko maahan. Sen saavuttamiseksi asetettiin vuonna 2020 tavoite, jonka mukaan vuorovaikutusohjannan käyttöön koulutetaan 2 000 nuorten arjessa työskentelevää ammattilaista. Vuoden 2023 loppuun mennessä tavoitteeseen on lähes päästy. Koulutuksen avulla on vahvistettu esimerkiksi koulukuraattorien ja -terveydenhoitajien mielenterveysosaamista.
– Näin suuri koulutettujen määrä on kansainvälisestikin merkittävä. Painopistettä on saatu siirrettyä kohti matalan kynnyksen apua. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen säilyy ja menetelmät saadaan juurtumaan osaksi arkista työtä, Linnaranta painottaa.
