Niminyrkki pani tuulemaan – aloite tuli lääkäriltä

Pohjois-Pohjanmaalla päätettiin yhtenäistää yksiköiden ja palveluiden nimet.

Pohteen yksiköiden uudet nimet ilmestyvät käyttöön vaiheittain joka paikkaan, kuten tietojärjestelmiin, verkkosivuille, tienviittoihin ja muihin opasteisiin. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) on tehty uraauurtavaa työtä yksiköiden ja palveluiden nimeämisessä.

Nimistä on haluttu selkeitä, yhtenäisiä ja ymmärrettäviä. Epäselvät tai monitulkintaiset nimet hankaloittavat niin asiakkaiden kuin ammattilaisten toimintaa.

Idea nimityöhön syntyi asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistushankkeen yhteydessä asiantuntijalääkäri Eila Erkkilältä .

– Uudistustyössä meidän piti pohtia yksiköiden ja palvelujen nimiä. Totesimme, että niissä on paljon kirjavuutta. Esimerkiksi ”hyvinvointikeskus” tarkoittaa joillain paikkakunnilla sosiaali- ja terveyskeskusta, toisilla kuntosalia ja ryhmäliikuntaa, Erkkilä kertoo.

Samaan ongelmaan törmäsivät Pohteen puhelinpalvelun uudistajat. Pohde toimii 30 kunnan alueella, ja nimeämistapoja on ollut monia.

– Kun havaitsimme, että ongelma on laaja, otimme yhteyttä viestintään. Työryhmä syntyi orgaanisesti – johdolta saatiin hyväksyntä myöhemmin.

Työryhmän nimeksi tuli Niminyrkki. Siihen kuuluu viestinnän ja tietohallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita. Ryhmää vetää nyt viestinnän suunnittelija Sanna Krook .

– Sote-uudistuksen yhteydessä moni asia on muuttunut. Tässä yhteydessä on luonnollista tehdä myös nimiuudistus, Krook toteaa.

Apuna Excel ja analytiikka

Niminyrkki valmistelee nimet ja pyytää niistä lausunnot toimialoilta. Nimistä päättävät Pohteen johtoryhmä tai viestinnän ohjausryhmä.

– Käytännössä työtä on tehty niin, että olemme koonneet yksiköiden ja palveluiden nimet Excel-taulukoihin, tarkastelleet niitä rivi riviltä, keskustelleet ja hakeneet parhaita vaihtoehtoja, Erkkilä kertoo.

Tukena ovat olleet Kotimaisten kielten keskuksen ohjeet ja THL:n sote-sanasto. Apuna on käytetty myös muun muassa Pohteen verkkosivujen analytiikkaa, josta on saatu tietoa siitä, millä sanoilla käyttäjät hakevat palveluja.

Pohteen kehittämässä nimeämismallissa ensin tulee paikan tai paikkakunnan nimi, sen jälkeen yksikön tai palvelun nimi ja lopuksi nykyinen erisnimi, jos sellainen on. Nimi voi olla esimerkiksi Iin hammashoitola tai Raahen palvelukoti Salonkartano.

Kaikki Niminyrkin ehdotukset eivät ole menneet läpi.

– Puolustin viimeiseen asti sitä, että terveyskeskus-sana olisi säästetty. Se on ihmisille tuttu. Isommat yksiköt nimettiin kuitenkin sosiaali- ja terveyskeskuksiksi ja pienemmät sosiaali- ja terveysasemiksi. Neuvolat pysyivät sentään neuvoloina ja hammashoitolat hammashoitoloina, Erkkilä kertoo.

– Selkokielen näkökulmasta terveyskeskus-sana olisi ollut hyvä. Nimityö ei ole helppoa. Monia asioita pitää huomioida, ja joskus joudutaan tekemään kompromisseja, Krook toteaa.

Nimityö jatkuu edelleen

Niminyrkki on käynyt perusterveydenhuollon nimet läpi jo pitkälti, ja sosiaalipalvelujen nimistäkin osan. Uudet nimet ilmestyvät käyttöön vaiheittain joka paikkaan, kuten tietojärjestelmiin, verkkosivuille, tienviittoihin ja muihin opasteisiin. 

Erkkilä ei enää ole nimityössä mukana, sillä hän jäi lokakuun alussa eläkkeelle. Hänen tilalleen Niminyrkkiin on tullut toinen lääkäri.

– Nimityö oli konkreettista, käytännöllistä ja opettavaista. Yhteistyö muista yksiköistä ja muilta paikkakunnilta olevien asiantuntijoiden kanssa oli hauskaa. Monet naurut naurettiin nimiä pohtiessamme, Erkkilä sanoo.

Niminyrkin työ on huomioitu muuallakin.

– Muutamalta hyvinvointialueelta on tullut pyyntö saada Niminyrkin laatima ohje malliksi, Krook kertoo.

Tunnustustakin on tullut. Pohteen nimityö voitti hiljattain Kotimaisten kielten keskuksen järjestämän Vuoden selväsanainen -kilpailun. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi virastolle tai työryhmälle, joka on edistänyt asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen käyttöä. 

Lue lisää: Sanoilla on väliä