Naistenklinikka täyttää 90 vuotta
Naistenklinikka yhdisti ensimmäisenä sairaalana naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle Suomessa.
Naistenklinikka vihittiin käyttöön 3. lokakuuta 1934. Avajaisissa esiteltiin uusia, moderneja synnytysosastoja.
Synnytyshuoneiden lisäksi niissä oli vastaanottotiloja, kylpyhuone, oma huoneensa pihtisynnytyksiä varten sekä leikkaussali.
Alusta lähtien Naistenklinikalla hoidettiin myös Helsingin ulkopuolelta tulevia vaikeita synnytyksiä. Vuonna 1975 valmistuneen laajennusosan myötä synnytyshuoneet muuttuivat yhden hengen huoneiksi ja tukihenkilö pääsi mukaan synnytykseen.
Synnytysten hoitoon erikoistunut sairaala
Sairaalassa toimii naistentautien ja raskaana olevien päivystys ja vastaanotot, synnytys- ja leikkausyksiköt, sikiötutkimusyksikkö sekä Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on kuulunut alusta lähtien myös lääkäreiden opetus.
– Tänä päivänä noin 40 prosenttia maamme kaikista gynekologian erikoislääkäreistä valmistuu Naistenklinikalta, kertoo naistentautien ja synnytysten professori, ylilääkäri Oskari Heikinheimo tiedotteessa .
Vuonna 2023 Naistenklinikalla syntyi 7 880 lasta. Loppuvuodesta 2024 Naistenklinikan peruskorjattuihin tiloihin avataan uusi synnytysyksikkö, joka tarjoaa yksilöllisen ja pehmeän ympäristön niille synnyttäjille, joilla ei ole ennakkoon todettuja riskitekijöitä.
Jatkossa Naistenklinikalla on kaksi synnytysyksikköä, joista toisessa hoidetaan edelleen koko Husin alueen vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset.
Gynekologisten syöpien hoitoa Naistenklinikalla
Naistenklinikka on erikoistunut vaativien naistentautien kuten syöpien hoitoon. Sen perustaja professori Seth Wichmann hankki sairaalaan maan ensimmäiset sädehoitolaitteet.
Vuodesta 1995 lähtien Naistenklinikalle on keskitetty Uudenmaan ja Helsingin gynekologisten syöpien hoito. Nykyään kohdunrungon syöpiä ja vaikeaa endometrioosia voidaan leikata modernilla leikkausrobotilla.
