Terveydenhuolto

Naisparien hedelmöityshoidot yleistyvät koko ajan

{{embed-asset-66820}}

Vuonna 2019 Suomessa voimaan tullut äitiyslaki mahdollisti sen, että lapsella voi olla kaksi äitiä.

Hanna Kauppinen

Naispareja ja itsellisiä naisia hoidetaan Suomessa lähes kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Felicitas Mehiläinen tiedotteessaan. Yli tuhannelle naisparille ja itselliselle naiselle tehtiin hedelmöityshoitoja viime vuonna. 

Vuonna 2019 Suomessa voimaan tullut äitiyslaki mahdollisti sen, että lapsella voi olla kaksi äitiä. Äitiys voidaan tunnustaa hedelmöityshoitojen jälkeen jo raskauden aikana neuvolassa, eikä naisparien sisäistä adoptiota silloin enää tarvita.

Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkärin Anna-Kaisa Porasen mukaan hedelmöityshoidot aloitetaan yleisimmin luovutetuilla sukusoluilla tehtävällä keinohedelmöityksellä, jossa luovutetut siittiöt ruiskutetaan hoidettavan osapuolen kohtuun. Inseminaatiohoitojen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää koeputkihedelmöityshoitoja. 

Hoidoissa käytetään lahjoitettuja siittiöitä joko suomalaisesta tai tanskalaisesta spermapankista. Suomessa siittiöt voidaan valita pituuden, silmien värin, hiusten värin ja etnisen alkuperän perusteella. Hoidoista syntynyt lapsi saa 18-vuotiaana tietää halutessaan lahjoittajan henkilöllisyyden. 

Siittiöiden luovuttajat ovat 20–40-vuotiaita terveitä miehiä, joilla ei ole vakavia periytyviä sairauksia. Kaikki sukusolujen lahjoittajat ja saajat käyvät lisäksi lain mukaisessa neuvonnassa terapeutilla, jossa keskustellaan luovutuksen oikeudellisista, psykologisista ja eettisistä asioista. . 

Lue myös

Hoitoja tehdään sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla. Yksityiselle sektorille lähetettä ei tarvita ja hoitoon pääsee heti.

Äitiys määräytyy aina synnyttäjälle. Toisen äidin äitiys voidaan vahvistaa hedelmöityshoidoissa tehdyn suostumuksen ja klinikalta saadun hedelmöityshoitotodistuksen avulla. Hoitosuostumuksen perusteella todettava äitiys voidaan tunnustaa jo äitiysneuvolassa tai lastenvalvojalla raskauden aikana, tai vaihtoehtoisesti lastenvalvojalla lapsen syntymän jälkeen. 

Suomessa on toteutettu naisparien hedelmöityshoitoja 90-luvun alusta lähtien.

Kirjoittaja

Hanna Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030