Myyräekinokokkitapaukset harvinaisia Pohjoismaissa
Taudin leviäminen metsämarjoista on epätodennäköistä.
Tilanne, jossa myyräekinokokkitartunnan saanut ihminen sairastuu, on vielä erittäin harvinainen Pohjoismaissa. Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttosen mukaan ekinokokkitartunnan saaminen metsästys- tai lemmikkikoirasta on todennäköisempää kuin metsämarjoista.
Ekinokokki-madot elävät petoeläinten ohutsuolessa, missä ne lisääntyvät. Ekinokokit ovat muutaman millimetrin mittaisia heisimatoja. Niitä voi kuitenkin olla ketun suolessa jopa kymmeniätuhansia. Madon munat leviävät pääisännän ulosteen välityksellä ympäristöön ja sitä kautta väli-isäntiin, jotka ovat kasvissyöjiä. Kun peto taas syö loisen toukkia kantavan väli-isännän, pääisäntä saa tartunnan.
Ekinokokkeja on maailmassa useita lajeja, mutta Pohjois-Euroopassa vain hirvi- ja myyräekinokokkia. Näiden luonnonkierto on erilainen, ja ne aiheuttavat erilaisen taudin ihmisessä. Hirviekinokokin pääisäntiä ovat susi ja koira, myyräekinokokin puolestaan kettu, koira ja supikoira. Lajien suomalaiset nimet tulevat elämänkiertoon kuuluvien väli-isäntien perusteella.
Ihmisessä hirviekinokokki aiheuttaa tyypillisesti keuhkoon kystarakkulan, joka voidaan tarvittaessa hoitaa leikkauksella. Suomessa on toistaiseksi 1960-luvun jälkeen todettu yksi ihmisen hirviekinokokkitapaus, vaikka eläimissä sitä tavataan etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tuo ihmistapaus oli todennäköisesti tarttunut perheen metsästyskoirista. Olennaista torjunnassa on metsästyskoirien matohäätö säännöllisesti. Eikä raakoja teurasjätteitä pidä antaa koirille.
Suomessa ei kotoperäisiä tartuntoja
Ihmiselle huomattavasti vaarallisempaa myyräekinokokkia ei ole tavattu toistaiseksi Suomessa kotoperäisenä.
Myyräekinokokki aiheuttaa syöpämäisen kasvuston, joka leviää ihmisen maksassa. Taudin eteneminen on hidasta, ja voi kestää jopa vuosikymmenen ennen kuin oireet ilmenevät. Silloin tauti on yleensä ehtinyt jo pitkälle. Nykylääkkeillä taudin eteneminen voidaan useimmiten estää.
– Suomessa on ollut yksi tautitapaus, mutta se todettiin henkilöllä, joka oli asunut vuosikymmeniä Saksassa. Ihminen on näille loisille harhaisäntä, eivätkä ihmiset levitä loisia eteenpäin, sanoo Henttonen.
Marjojen syömistä ei rajoitettu Ruotsissa
Etelä-Ruotsissa ensimmäinen myyräekinokokkitapaus löydettiin reilu vuosikymmen sitten ketuista, minkä jälkeen ihmistapauksia on ollut muutamia.
– Pitkällisen harkinnan jälkeen sikäläiset viranomaiset totesivat, että loinen on niin harvinainen, että se ei aiheuta toimenpiteitä tai rajoituksia, sanoo Henttonen.
Ruotsissa esimerkiksi marjojen poimintaa ei ole rajoitettu myyräekinokokin vuoksi.
– Molempien ekinokokkien kulkeutuminen ihmiseen on paljon todennäköisempää omien lemmikkikoirien kuin metsämarjojen välityksellä. Onkohan yhtään todistettua tapausta, että myyräekinokokki olisi saatu marjoista, jatkaa Henttonen.
Virossa myyräekinokokki on melko yleinen ketuissa ja supikoirissa. Vuodelta 2022 sieltä tunnetaan yksi varmistettu ihmistapaus. Latviasta ei viime vuosilta ole ihmistapauksia, mutta Liettuassa tapauksia on vuosittain.
Ihminen on huono isäntä
Sveitsissä ja Saksassa myyräekinokokkia esiintyy huomattavasti enemmän kuin Pohjoismaissa. Sen tarttuminen ihmiseen on sielläkin harvinaista.
– Ihmistapauksia esimerkiksi Sveitsissä on tavattu jonkin verran, mutta ihminen on myyräekinokokille huono isäntä. Joidenkin arvioiden mukaan vain yksi sadasta tartunnan saaneesta sairastuu, eivätkä läheskään kaikki altistuneet saa tartuntaa.
Henttosen mukaan Suomessa sekä Ruokavirasto että Luonnonvarakeskus seuraavat ekinokokkien mahdollista esiintymistä. Koska Suomessa ei ole tavattu myyräekinokokkia, on Suomi määrännyt maahan tuotaville koirille matolääkityspakon.
