Mykoplasma lisäsi sairaalahoidon tarvetta Tanskassa
Suomessa tilanne on pysynyt rauhallisena eikä epidemiaa ole.
Mykoplasman tapausmäärät vähenivät koronapandemiassa kuten muidenkin hengitystieinfektioiden. Rajoitustoimien väistyttyä esiintyvyys ei kuitenkaan alkanut lisääntyä Suomessa yhtä nopeasti kuin muiden taudinaiheuttajien. Näin kertoo tartuntatautilääkäri Santtu Heinonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Syksyllä 2023 tuli maailmalta ensimmäisiä merkkejä mykoplasmaepidemioiden palaamisesta ja tapausmäärät alkoivat lisääntyä muun muassa Tanskassa, Ruotsissa ja Sveitsissä.
– Tanskassa tilanne kehittyi loppusyksynä 2023 epidemiaksi, johon liittyi myös merkittävää sairaalahoidon tarvetta.
Suomessa mykoplasmatilanne on pysynyt varsin rauhallisena. Ennen koronapandemiaa 2010–2019 THL:n tartuntatautirekisteriin oli vuosittain ilmoitettu yli 1 000 tapausta. Huippuvuonna 2011 tapauksia oli yli 7 000.
Vuosina 2021–2023 tartuntatautirekisteriin ilmoitettuja tapauksia on ollut alle 400 vuodessa. Loppusyksystä 2023 Suomessakin on näkynyt tapausmäärien kasvua, mutta vieläkään ei olla pandemiaa edeltävällä tasolla eikä voida puhua epidemiasta.
Heinosen mielestä tapausmääriä tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeä ottaa huomioon, että mykoplasmaa testataan vain poikkeustilanteissa ja tartuntatautirekisteriin ilmoitetut tapaukset edustavat ainoastaan pientä osaa kaikista infektioista.
Mykoplasmainfektio voidaan diagnosoida joko vasta-ainetestillä verinäytteestä tai nukleiinihapon osoittamisella hengitystienäytteestä. Tartuntatautirekisteriin viime vuosina ilmoitetuista tapauksista noin kolme neljäsosaa oli diagnosoitu vasta-ainetestillä ja loput nukleiinihapon osoitustestillä.
Myös vakavia ja harvinaisia oireita esiintyy
Mykoplasman oireet ovat vaihtelevia. Iso osa saattaa olla oireettomia. Yleisin oireinen tauti on lievä ylähengitystieinfektio.
Mykoplasma aiheuttaa myös keuhkokuumetta, joka sekin on yleensä lievä. Harvinaiset vakavat infektiot ovat yleensä hankalampia keuhkokuumeita.
Mykoplasma voi aiheuttaa vaikeita ihoreaktioita kuten erythema multiformea tai Stevens-Johnsonin oireyhtymää, mutta ne ovat harvinaisia.
– Myös mykoplasmaan liittyviä keskushermostoinfektioita ja -oireilua on kuvattu, samoin sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksia. Mykoplasmainfektioon liittyy usein lievää hemolyysiä ja maksa-arvojen kohoamista, mutta nämä tyypillisesti väistyvät itsestään taudin parannuttua.
Ei rokotetta
Mykoplasmainfektioiden esiintyvyys on suurinta kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
– Vakavan taudin riskiä lisäävät korkea ikä, immuunipuutos ja tupakointi. Harvinaista vaikeaa mykoplasmakeuhkokuumetta on kuitenkin myös perusterveillä nuorilla aikuisilla.
Mykoplasmaa vastaan ei ole rokotetta. Tauti leviää pisara- ja kosketustartuntana, ja sitä torjutaan samalla tavalla kuin muitakin hengitystieinfektioita.
