Muutosta pukkaa lääkiksissä
Kaksiportainen tutkinto, sisäänottomäärän kasvu ja tekoäly uudistavat opetusta, mutta potilaan ja lääkärin välinen suhde säilyy.
Lääketieteen opetuksessa uudistus seuraa toistaan.
Kaksiportainen tutkinto on seuraava suuri muutos, jonka eteen tiedekunnissa tehdään töitä. Jatkossa lääketieteen opiskelijat suorittavan kandidaatin tutkinnon, kuten muutkin yliopisto-opiskelijat.
Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden päästä aloittavat suorittavat kolmivuotisen lääketieteen kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen saman laajuisen lisensiaatin tutkinnon.
Turun yliopistossa ovat tekeillä kaksiportaisen tutkinnon vaatimat muutokset.
– Teemme nyt opetussuunnitelmaa, kertoo opetuksen varadekaani Eriika Savontaus .
Tämän lisäksi työllistävät toimenpiteet, joita tarvitaan kesällä nostetun sisäänottomäärän vuoksi.
Vahvistaa tieteellistä osaamista
Koska Turussa on tuoreeltaan tehty curriculum-uudistus, suuria muutoksia ei kaksiportaisen tutkinnon myötä ole luvassa.
– Suurin muutos on kanditutkintoon kuuluva oma opinnäytetyönsä. Olemme irrottaneet sille opintopisteitä valinnaisista opinnoista ja suunnittelemme, millainen opinnäytetyö tulee olemaan. Toki sille on tietyt raamit, jotka korkeakoulujen opinnäytetöillä on, Savontaus kertoo.
Turun yliopiston curriculumissa ei kerry kolmelta ensimmäiseltä opintovuodelta kandidaatin tutkintoon riittävästi opintopisteitä, joten pieniä muutoksia opintojaksojen sijoittumisessa ja laajuudessa on tarpeen tehdä.
– Jokin opetus voi esimerkiksi varhentua kliinisen vaiheen ensimmäiseen vuoteen, opintojen kolmannelle vuodelle, Savontaus kertoo.
Savontaus uskoo, että kaksiportainen tutkinto vahvistaa erityisesti tieteellisten osaamistavoitteiden saavuttamista lääketieteen opinnoissa.
Oulussa kehitetään tutkinto-ohjelmaa
Yleislääketieteen professori ja Oulun yliopiston LL-tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö Juha Auvinen kertoo, että Oulussa uudistetaan curriculumia yhdellä kertaa laajemmin. Muutos sisältää rakenteellisia uudistuksia ja laadun kehittämistä kaksiportaisuuden ja sisäänottomäärien kasvamisen aiheuttamien muutosten lisäksi.
Tästä on keskusteltu kehittämismielessä kaikkien 43 oppiaineen edustajien kanssa.
– Tämän pohjalta ja opiskelijoiden näkemykset huomioiden kehitämme tutkinto-ohjelmaa aika reippaasti, Auvinen kertoo.
Eniten työllistävänä muutoksena Auvinen pitää juuri tätä kehittämistyötä.
– Lääketieteen opetus on erilaista kuin monen muun alan. Se pohjautuu oppialoihin, joita on valtavasti. Kokonaispaletin kasassa pitäminen vaatii oppialojen välistä jatkuvaa vuoropuhelua, yhteisymmärryksen luomista ja tietoa siitä, missä tehdään mitäkin.
Syksyllä 2025 aloittaville tulee sekä kaksivaiheinen tutkinto, että uusi, nykyisestä poikkeava curriculum.
– Tavoitteena on, että Oulusta valmistuu entistä parempia lääkäreitä, Auvinen tiivistää.
Lääkisten välinen yhteistyö vahvistuu
Lääketiedettä opetetaan eri tiedekunnissa hiukan eri tavalla, vaikka osaamistavoitteet ja ydinainesanalyysit ovatkin yhteiset. Tiedekuntien välinen yhteistyö on niin Auvisen kuin Savontaustankin mukaan hyvää.
– Tavoittelemme yhteistyötä myös koulutuksen toteuttamisessa. Yhteisiä oppimateriaaleja on tuotettu monella oppialalla, ja yhteisiä yhteisiä opintojaksoja on testattu valinnaisilla kursseilla, kertoo Savontaus.
Auvinen pohtii, tuleeko olla niin, että Suomessa on viisi erilaista tietä saavuttaa yhteiset valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet.
– Toisaalta heterogeenisyys edistää kehittämistä. Jos kaikissa yliopistoissa olisi yksi lääketieteen tutkinto-ohjelmarakenne, kehittäminen ei olisi kovin nopeaa, hän puntaroi.
Vielä ei tiedetä, mitä tekoäly tuo
Auvinen näkee, että lääketieteen opetuksessa on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Niihin vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi digi-opetuksen ja verkkopedagogiikan kehittyminen, sekä opiskelijavalinnan uudistukset, tekoälystä puhumattakaan.
– Yhteisvalinnan ja todistusvalinnan käyttöönotolla ja ensisijaisuuspisteiden poistumisella on kullakin ollut omat vaikutuksensa siihen, mistä päin Suomea ja millaisella ylioppilastodistuksella opiskelijat tulevat.
Aiemmassa mallissa pääsykokeisiin luettiin kuukausia ja haettiin kohdennetusti tiettyyn tiedekuntaan.
Tekoäly tulee varmasti muuttamaan lääketieteen opetusta, mutta kukaan ei vielä varmasti tiedä, miten.
Auvinen otaksuu, että ainakin tiettyjä opetusmenetelmiä joudutaan muuttamaan.
Tiedon hakemisen, kriittisen arvioinnin ja yhteenvedon laatimisen osaamisen osoittaminen katsauksen laatimisella muuttunee, sillä tekoäly tekee sellaisia hetkessä ja oppiminen jää vähäiseksi.
– Opetus muuttuu: on mietittävä, mikä on oppimistavoite, jos tuotoksen tekee tekoäly ja sitä on sallittua käyttää? Mikä on se tuotos tai mittari, jolla saadaan selville, että oppimistavoite on saavutettu?
Auvinen muistuttaa, että lääkärin ammatti on paljon muutakin kuin tiedon hakemista, jota tekoäly voi tehostaa.
– Potilaan kohtaamisen ja potilaan ja lääkärin välisen suhteen merkitys ei katoa tekoälyn myötä mihinkään. Toivottavasti potilaiden kohtaamiselle jää tämän myötä enemmän aikaa.
