Muotirohdon epäillään voivan vaurioittaa maksaa ja olevan ehkä karsinogeeninen
Luotettavaa tutkimustietoa ashwagandhan hyödyistä ei ole, ja EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen on huolissaan mahdollisista haitoista.
Ashwagandha eli rohtokoisio (Withania somnifera ) ei välttämättä ole niin harmiton aine kuin väitetään. Nyt siitä on huolestunut Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto.
Ashwagandhasta valmistettuja ravintolisiä markkinoidaan voimakkaasti.
Suosituista valmisteista luvataan apua esimerkiksi stressinhallintaan ja henkiseen tasapainoon.
Valmisteita on myytävänä apteekeissa, luontaistuotekaupoissa ja tavallisten elintarvikemyymälöiden lisäravinnehyllyissä. Ashwagandha on intialainen ayurveda-perinnelääkinnässä käytetty kasvi.
Nopea internet-haku antaa tuloksiksi paljon lupauksia hyödyistä, mutta ei juuri tietoa riskeistä.
Kesällä kuitenkin Euroopan elintarviketurvallisuusvirastojen johtajat julkaisivat listan 13 aineista, joiden käyttö ravintolisissä haluttaisiin kieltää tai rajoittaa mahdollisten terveysriskien vuoksi. Ashwagandha on näistä yksi.
– Näistä aineista on sen verran huolta, että halutaan lisäselvityksiä siitä, pitäisikö ne kieltää, kertoo ylilääkäri Maria Paile-Hyvärinen Fimeasta.
Paile-Hyvärinen edustaa Suomea Euroopan lääkeviraston (Ema) kasvirohdosvalmistekomiteassa.
Tehosta ei ole näyttöä
Suomalaisten lääkärien ensisijainen lähde kasviperäisten lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta on Terveysportin Herbalbase-tietokanta.
– Siellä on todettu, että ashwagandhasta on vain vähän hyvälaatuisia, asianmukaisia kliinisiä tutkimuksia. Tieto ei riitä johtopäätöksiin minkään ashwaganda-valmisteen tehosta, Paile-Hyvärinen kertoo.
– Tiedetään vain se, mihin sitä on perinteisesti käytetty, mutta tieteellistä näyttöä tehosta ei ole mihinkään käyttöaiheeseen, hän sanoo.
EU:n jäsenmaissa voidaan rekisteröidä perinteisenä kasvirohdosvalmisteena valmisteita, joiden käytön perinne on todettu lääkelain vaatimalla tavalla ja joiden laatu ja koostumus on asianmukaisesti osoitettu.
Eman kasvirohdosvalmistekomitea (HMPC) on julkaissut lähes 200 kasvirohdoksesta tähän liittyen niin sanotun monografian tai muun arvion. Ema on yrittänyt tehdä myös ashwagandhasta monografian, mutta lääkeviranomaisen vaatimuksia vastaavaa perinnettä ei ole löydetty millekään valmisteelle.
Perinteen osoittamiseen vaaditaan, että valmistetta tai vastaavaa valmistetta on osoitettu kirjallisuus- tai asiantuntijanäytön perusteella käytetyn lääkkeenä vähintään 30 vuotta, josta vähintään 15 vuotta EU:ssa.
– Ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä kasvin osaa on käytetty, mikä sen käsittelytapa on, mitä uuttoliuotinta ja uutteen vahvennosta on käytetty, ja mikä on ollut tarkka annos ja käyttöaihe, Paile-Hyvärinen kertoo.
Nämä seikat vaikuttavat suuresti tehoon ja turvallisuuteen.
Nämä samat asiat tulisi tietää myös silloin, kun vaikkapa arvioi kasvirohdoksesta tehtyä tieteellistä artikkelia. Ellei niitä kerrota, ei hyvin tehdyltäkään vaikuttava artikkeli kerro mitään varmaa, eikä tuloksia voi soveltaa kaupan hyllyllä olevaan valmisteeseen.
Tanska kielsi jo kokonaan
Haitoista sen sijaan on sen verran tietoa, että Tanska on kieltänyt ashwaganda-valmisteiden myymisen kokonaan. Syynä on maassa tehty riskinarvio , jonka mukaan ashwagandhan juurella tai juuriuutteella voi olla negatiivinen vaikutus kilpirauhas- ja sukupuolihormoneihin. Lisäksi Tanskassa ollaan huolissaan vaikutuksista maksaan, asetyylikoliiniesteraasiin ja immuunijärjestelmään.
Hollanti taas varoittaa raskaana olevia, sillä ainetta on vanhastaan käytetty Kiinassa ja Intiassa abortin käynnistämiseen. Siitä ei tosin ole tietoa, onko sillä tosiasiassa tällaista vaikutusta.
Australian terveysministeriö varoittaa ashwagandhan voivan aiheuttaa äkillisiä, mahdollisesti vakavia maha- ja suolikanavan oireita ja hyvin harvinaisissa tapauksissa maksavaurioita.
– Maksahaittoja on raportoitu sen verran maailmalla, että voi sanoa, että syy-yhteys on todennäköinen. Siihen nähden, miten suosittu aine on, niitä ei ole kovin paljon, mutta toisaalta haittaseurantakaan ei ole samalla tasolla kuin lääkkeillä, Paile-Hyvärinen puntaroi.
Ashwagandhaa epäillään myös karsinogeeniseksi. Tästä on maininta Euroopan elintarviketurvallisuusvirastojen johtajien selvityksessä .
Lääkkeiden ja rohdoksien interaktioita syytä varoa
Paile-Hyvärinen toteaa, että lääkärin pitää muistaa kysyä, käyttääkö potilas reseptivapaita valmisteita, lisäravinteita tai luontaistuotteita etenkin silloin, kun selvitellään epäselviä oireita tai jos potilaalle määrätään interaktioille herkkää lääkitystä.
– Ashwagandhaa, kuten muitakaan rohdoksia, ei pitäisi käyttää, jos ihmisellä on lääkitys, jonka pitoisuuksien on tärkeä pysyä tasaisina. Esimerkiksi epilepsia-, hyljinnänesto-, verenohennus- ja HIV-lääkkeiden, ja yksittäisinä aineina esimerkiksi litiumin ja digoksiinin kanssa on hyvä välttää tuotteita, joiden mahdollisista yhteisvaikutuksista ei tiedetä riittävästi, hän sanoo.
