Muinaisen malarian geenit kertovat taudin leviämisestä
Tuore tutkimus on selvittänyt kahden tappavimman malarialoisen muinaiset genomit. Sitä kautta selvisi myös malarian historia 5500 vuoden ajalta.
Monikansallisessa tutkimuksessa on selvitetty malarian leviämistä maailmanlaajuisesti. Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa on tutkittu Plasmodium-genomin rakenne 36:sta malariatartunnan saaneesta henkilöstä. Tutkitut ovat viideltä eri mantereelta.
Tutkimus tehtiin suuren kansainvälisen tutkijaryhmän yhteistyönä. Mukana oli 80 laitosta 21 eri maasta, muun muassa Helsingin yliopisto .
Lääkkeille vastustuskykyiset loiset lisääntyvät
Tehokkaamman hyttystentorjunnan ja kampanjoiden ansiosta malariakuolemat olivat kaikkien aikojen alhaisimmalla tasolla 2010-luvulla. Malarialääkkeille vastustuskykyisten loisten ja hyönteismyrkkyjä kestävien hyttysten syntyminen uhkaa kuitenkin kumota vuosikymmenten työn. Tutkimusryhmä toivookin, että muinainen DNA voi tarjota lisätietoa malarian aiheuttaman uhan ymmärtämiseen ja jopa torjumiseen.
Malaria on yksi maailman tappavimmista tartuntataudeista. Sen aiheuttavat useat yksisoluisten loisten lajit, jotka tarttuvat Anopheles-hyttysten puremien välityksellä. Merkittävistä torjunta- ja hävittämistoimista huolimatta lähes puolet maailman väestöstä asuu edelleen alueilla, joilla on riski sairastua malariaan.
Tuliaisena muumionäytekokoelma
Malaria on nykyään kotoperäinen laji Amerikan trooppisilla alueilla. Tutkijat ovat kuitenkin pitkään pohtineet, onko se saapunut alueelle Beringinsalmen kautta mantereen asuttamisen seurauksena vai kolonialismin myötä. Jäljittääkseen loisten matkan Amerikkaan tutkimusryhmä analysoi malariaan sairastuneen henkilön muinaista DNA:ta Laguna de los Cóndoresista, joka sijaitsee korkealla Perun itäisten Andien syrjäisissä pilvimetsissä.
Helsingin yliopiston professori Antti Sajantilan johtama tutkimusryhmä on tehnyt Perussa tutkimus- ja opetustyötä 2000-luvun alkupuolelta asti.
Projekti lähti käyntiin oikeuslääketieteellisenä koulutuksena joukkohautatutkimuksiin liittyen ja eteni perulaisten yhteistyökumppanien kanssa Andeilla elävään Chachapoya-väestöön, josta malariatapaus löydettiin.
– Meillä on nyt poikkeuksellisen hieno muumionäytekokoelma, josta riittää tutkittavaa vuosiksi eteenpäin, parasiittien lisäksi viruksiin ja muihin mikrobeihin liittyen. Kun tutkimusryhmään saatiin mukaan vielä perulainen Evelyn Guevara , meillä on erinomaiset lähtökohdat muinaisgenomiseen tutkimukseen Helsingissä, Sajantila kertoo tiedotteessa.
Siirtolaiset levittivät lajin Amerikkaan
Genomianalyysi on paljastanut huomattavaa samankaltaisuutta Laguna de los Cóndoresin P. vivax -kannan ja muinaisen eurooppalaisen P. vivax -kannan välillä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että eurooppalaiset siirtolaiset levittivät tämän lajin Amerikkaan noin ensimmäisen sadan vuoden aikana saapumisensa jälkeen.
Tutkimusryhmä löysi myös geneettisiä yhteyksiä muinaisen Laguna de los Cóndores -kannan ja nykyisten Perun P. vivax -populaatioiden välillä.
– Kiinnostavaa on, että loinen levisi Perussa syrjäisille aluille ja sieltä nyt löydettävät malariagenomit ovat säilyneet yllättävän samankaltaisina muinaisten malariagenomien kanssa, Sajantila kertoo.
Perun lisäksi malariatapauksia löydettiin muun muassa Belgiassa ja Himalajan vuoristossa Nepalissa.
