Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2025;80:e44213, www.laakarilehti.fi/e44213

Mitkä ihmeen laaturekisterit?

THL:n laaturekistereistä voi tarkastella eri aikavälien hoitotuloksia, mutta nyt työtä uhkaavat säästöt.

Anne Seppänen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo joutuvansa säästämään laaturekisterien toiminnasta. Tästä seuraa muutoksia niiden toimintaan.

Mutta mitä laaturekisterit oikein ovat?

THL:n ylläpitää kaikkiaan yhdeksää laaturekisteriä, joissa kussakin seurataan tiettyä asiakas- tai potilasryhmää. Esimerkiksi diabetesrekisteri seuraa kaikkia Suomen diabeetikoita.

Muita rekistereitä ylläpidetään hivistä, munuaistaudeista, psykoosien hoidosta, selästä, suun ja hampaiden sairauksien hoidosta, sydänsairauksista, tehohoidosta sekä tulehduksellisista reumasairauksista.

– Seurannan pääpaino on eri aikavälien hoitotulokset, kertoo ylilääkäri, laaturekisteritoiminnan johtaja Jonna Salonen THL:stä.

– Usein kansalaiset olettavat, että hoitotuloksia seurataan rutiininomaisesti väestötasolla, mutta niin ei pääsääntöisesti ole, paitsi laaturekistereissä, hän kertoo.

Tukea hoidon vaikuttavuuden parantamiseen

Rekistereiden ylläpitoon liittyy laajaa tiedonkeruuta.

– Diabetesrekisteri on hyvä esimerkki: kaksi kertaa vuodessa Kela toimittaa Kanta-palveluista kaikista diabeetikoista laaturekisteriin pyydetyt tiedot. Näitä ovat esimerkiksi diagnoosi- ja lääkitystiedot, sekä laboratoriotutkimusten vastaukset, Salonen kertoo.

THL:ssä tiedot jalostetaan ja niistä tuotetaan analyysit ja raportit, jotka julkaistaan verkossa. Niistä kuka tahansa voi tarkastella esimerkiksi, kuinka moni sairastuu vuosittain diabetekseen, minkä verran Suomessa tai vaikkapa eri hyvinvointialueilla on diabetesta sairastavia potilaita, mikä on sairastuneiden kuolleisuus ja millaisia ovat väestötason hoitotasapainotulokset.

– Tiedoista voi tarkastella muun muassa sitä, millä hyvinvointialueilla on parantamisen varaa vaikkapa kolesteroliarvoissa, Salonen kertoo.

Tietoja voidaan hyödyntää vertaiskehittämisessä.

– Vertaiskehittämistilaisuuksissa sote-ammattilaiset kokoontuvat laaturekisterin tulosten ääreen miettimään, miten voisivat kehittää toimintaa organisaatiossaan, jotta tulokset paranevat ja toiminnasta tulee kustannusvaikuttavampaa, Salonen kertoo.

Lakisääteistä toimintaa muutaman vuoden

Laaturekisterit ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulla vuodesta 2023, josta alkaen toiminta on ollut lakisääteistä.

THL on kansallisten laaturekisterien rekisterinpitäjä. Kunkin rekisterin kliininen asiantuntija on lääkäri. Hänen työnantajansa on usein jokin hyvinvointialue, jonka kanssa THL on tehnyt sopimuksen. Lääkärin työajasta noin 20 prosenttia on laaturekisterityötä.

Lisäksi laaturekistereissä työskentelee koordinaattoreita, tilastotutkijoita ja data-asiantuntijoita.

– Tämä on moniammatillista yhteistyötä. Minun on vaikea nähdä, että tiedon tuottaminen irrotettaisiin sisällöllisestä osaamisesta ja tiedon hyödyntämisestä, Salonen pohtii.

Hänen mukaansa lääkärikunta on toiminnassa vahvasti mukana ja ymmärtää toiminnan tärkeyden. Lääkärien lisäksi laaturekisteritoiminta koskee myös muun muassa hoitajia, fysioterapeutteja ja psykologeja.

– Myös potilaita halutaan kuulla kehittämistyössä, koska heitä varten tätä tehdään, Salonen toteaa.

Osalla jo pitkä historia

Osalla rekistereistä on takanaan pitkä historia jonkin muun toimijan siipien suojissa. Näin on esimerkiksi munuaistautirekisterillä, joka on perustettu jo 1960-luvulla. Rekisteriä ylläpitiä aiemmin Munuais- ja maksaliitto. Tehohoitorekisteri taas on perustettu1990-luvulla silloisten sairaanhoitopiirien muodostaman konsortion toimesta.

Moni rekistereistä on aloittanut toimintansa erikoissairaanhoidossa silloisissa sairaanhoitopiireissä. Vain diabeteksen, psykoosien sekä suun ja hampaiden hoidon laaturekisterien toiminta on käynnistynyt vasta THL:ssä.

Säästöjen vuoksi muutoksia on luvassa ilmeisesti jo ensi vuonna.

– Ei ole selvää, mitä konkreettisia muutoksia on tulossa. Esillä on ollut ainakin toimintaan kohdennettavien resurssien pienentämisen tarve, Salonen kertoo.

Hänen tietojensa mukaan on pohdittu esimerkiksi eri toimijoiden roolia ja sitä, voisivatko hyvinvointialueet ottaa toiminnasta enemmän vastuuta.

Lue lisää: THL suunnittelee muutoksia kansallisten laaturekisterien toimintaan, taustalla säästösyyt

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030