Miten sosioekonomiset erot vaikuttavat terveyteen?

Hyvinvointi ei ole kiinni vain omista valinnoista.

Terveys on jokaisen omissa käsissä. Syö oikein, liiku ja nuku riittävästi, niin voit hyvin. Näin kansalaisia opastetaan – mutta kaikilla ei ole yhtä hyviä lähtökohtia elämälleen. Joillekin on jaettu hyvät kortit, toisille huonommat.

Helsingin yliopisto perusti viime vuonna yhdessä saksalaisen Max Planck -säätiön kanssa tutkimuskeskuksen, jossa keskitytään terveyden tutkimiseen sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta.

Max Planck – University of Helsinki Center for Social Inequalities in Population Health (MaxHel-keskus) tuottaa tietoa terveyserojen syntyprosesseista ja vaihtoehdoista erojen kaventamiseksi. Tieteellinen tieto juurisyistä edistää terveyttä ja kestävää kehitystä.

– Väestön terveyserojen tutkimukseen tarvitaan laajoja aineistoja, joiden kokoaminen on vaikeaa. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on mahdollista hyödyntää kansainvälisesti ainutlaatuisia rekisteriaineistoja. Tutkijat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä näiden aineistojen hankkimisessa ja hyödyntämisessä, kertoo MaxHel-keskuksen johtaja, professori Pekka Martikainen .

Vuosien ero elinajanodotteessa

Keskuksen tehtävänä on arvioida terveyserojen pitkän aikavälin muutoksia ja niiden syitä. Tutkimuksissa tarkastellaan terveyttä yksilön elinkaaren aikana sekä perheissä ylisukupolvisesti.

– Tutkimme sosiaalisten tekijöiden kausaalivaikutuksia. Lisäksi selvitämme sosiaalisten tekijöiden ja geneettisen alttiuden yhteisvaikutusta terveydelle ja kehitämme tutkimusmetodeja, Martikainen kertoo.

– Tavoitteena on ymmärtää paremmin sosioekonomisten terveyserojen pitkän ajan trendejä, kertoo MaxHel-keskuksen johtaja, professori Pekka Martikainen.

Sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja on havaittu kaikissa maissa. Erot ovat monissa maissa kasvaneet viime vuosikymmeninä.

Suomessa terveyserot ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vaihdelleet jonkin verran, mutta osoittautuneet pysyviksi. Ero elinajanodotteessa alimpien ja ylimpien tuloluokkien välillä on miehillä noin yksitoista vuotta ja naisilla lähes kuusi vuotta.

Kansainvälisesti katsoen ero on hieman keskitasoa suurempi. Esimerkiksi Itä-Euroopan maissa erot ovat Suomea suuremmat, Etelä-Euroopassa pienemmät.

– Yksi syy tälle erolle on, että Etelä-Euroopan maissa väestöryhmien väliset erot ruokavaliossa, tupakoinnissa ja alkoholin käytössä eivät ole olleet yhtä suuria kuin Itä-Euroopassa, Martikainen selittää.

Myös ylisukupolvisia vaikutuksia

Keskus hyödyntää myös geneettisesti informoituja aineistoja, kuten THL:n Finriski-väestötutkimuksen yhteydessä kerättyjä aineistoja. Tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliset tekijät mahdollisesti muokkaavat geneettistä alttiutta kansantaudeille.

Suomalaisista rekisteritiedoista voidaan identifioida myös ylisukupolvisia vaikutuksia. Tutkimuskohteena on esimerkiksi se, millaisia vaikutuksia isovanhempien ominaisuuksilla on lapsenlapsien terveyteen.

Myös lapsuudenaikaisilla kokemuksilla, kuten perheen taloudellisella tilanteella tai vanhempien päihdeongelmilla, saattaa olla suuri vaikutus terveyteen. Samankin perheen sisällä voi syntyä terveyseroja sisarusten välillä.

– Erityisesti pidentynyt altistuminen haastaville tilanteille vaikuttaa koulussa pärjäämiseen ja myöhempään elämään, Martikainen kertoo.

MaxHel-keskus tutkii myös alueellisia eroja esimerkiksi pääkaupunkiseudun naapurustojen välillä.

Terveyserot ovat suuria. Johtuvatko ne alueista sinänsä vai siitä, että tietynlaiset ihmiset päätyvät asumaan niissä? Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa sitä, miten muuttovirrat muokkaavat terveyttä asuinalueilla.

Tutkimuskohteena on myös ikääntyvä väestö.

– Monisairaita ja muistisairaita on yhä enemmän, ja pitkäaikainen laitoshoito on kallista. Laadimme ennusteita siitä, mikä elinajanodote laitoshoidossa olevilla on. Pääkaupunkiseudun kaupungit hyödyntävät tietoa palvelutuotannon suunnittelussa.

Lue lisää: Lääkäri voi torjua lasten sosioekonomisia terveyseroja

Lue lisää: Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen