Terveydenhuolto

Miten sairauspoissaolojen arviointia voitaisiin kehittää?

Kari-Pekka Martimolla on useita ehdotuksia.

Sari Kosonen

Tuoreen raportin mukaan vuonna 2019 julkaistulla Käypä hoito -suosituksella ei ole ollut suurta vaikutusta sairauspoissaolojen tarpeen arviointiin.

Lääkärien näkemyksiä sairauspoissaolojen arvioinnista selvitettiin sähköisen kyselytutkimuksen avulla. Lähes kolmannes vastaajista koki arvioinnin ongelmalliseksi vähintään viikoittain.

Käypä hoito -suositukseen oli tutustunut jollain tasolla noin puolet vastaajista. Suurin osa heistä koki sen vaikuttaneen vain vähän käytäntöihinsä.

Lue lisää: Sairauspoissaolojen arvioinnissa on yhä vaikeuksia

Käypä hoito -suositusta laatineen työryhmän jäsen, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo ei ole yllättynyt tuloksista.

– Sairauspoissaolon tarpeen arviointi ei ole yksinkertaista – siihen vaikuttaa monta tekijää. Yleinen suositus vaatimuksineen ehkä vain lisää lääkärin tuskaa, eikä anna kättä pidempää, Martimo kommentoi.

– Yleisen suosituksen lisäksi pitäisi olla toimipaikkakohtaisia täsmennyksiä. Toivon, että lääkäreiltä löytyisi intoa sellaisten laatimiseen. Lisäksi tarvittaisiin niihin liittyvää koulutusta.

Ruotsissa on ohjeistusta diagnoosikohtaisesti sairauspoissaolon tarpeen arviointiin. Tähän suuntaan olisi Martimon mielestä hyvä edetä Suomessakin.

– Tämä antaisi lääkärille tukea myös siihen, miten voi perustella sairausloman pituutta potilaalle. Sairauspoissaolon arviointia ei pidä erottaa muusta hyvästä hoidosta.

Lääkärien todistustaakkaa pitäisi keventää

Monilla työpaikoilla vaaditaan lääkärintodistus jo muutaman päivän sairauspoissaolosta. Jopa tavallinen flunssa kestää usein sitä kauemmin.

Martimon mielestä lääkäriä ei pitäisi panna todistamaan lyhytaikaista työkyvyttömyyttä, vaan työntekijän oman ilmoituksen esihenkilölleen pitäisi riittää.

– Lääkärintodistus on välttämätön vasta yhdeksän päivän jälkeen Kelalle sairauspäivärahahakemusta varten. Työntekijän sanaan pitäisi voida työpaikalla luottaa, jos sairauspoissaolo kestää sitä lyhyemmän ajan, Martimo sanoo.

Hän olisi valmis myös rajoittamaan sitä, kuka voi määrätä sairausloman, jos se pitkittyy merkittävästi.

– Työterveyshuollon erikoislääkäri voisi olla oikea henkilö siihen. Tämä on kuitenkin aika villi ajatus, ja se voitaisiin kokea lääkärin autonomian kaventamisena.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030