Miten käy terveysalan kehitysyhteistyön?

Alan järjestöt ovat huolissaan hallitusneuvotteluissa esitetyistä leikkauksista.

Terveysalan osuus Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta on laskenut selvästi viime vuosina. Parhaillaan loppusuoralla olevissa hallitusneuvotteluissa on ollut esillä kehitysyhteistyömäärärahojen supistaminen entisestään.

Asia oli esillä terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien verkostotapaamisessa. Tapaamisen järjestivät Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kansainvälisen terveyden neuvottelukunta Katene (entinen kehitysyhteistyöneuvottelukunta).

– Tapaamisessa oli mukana paljon eri tahojen edustajia, ja keskustelu oli vilkasta. Kaikilla on huoli kehitysyhteistyön tulevaisuudesta, kertoo Katenen sihteeri, Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.

– Suomen terveysalan kehitysapu on keskittynyt seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Toive on, että Suomi olisi mukana laajemminkin.

Monet järjestöt toimivat hankerahoituksella. Pelkona on, että kun kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan, jää sekä kohdemaissa että Suomessa monia terveysalalla toimivia työttömiksi.

– Lääkärien näkökulmasta ongelmallista on myös se, että kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille on vähemmän kanavia toimia, jos määrärahoja entisestään leikataan, Kattelus toteaa.

Terveyteen sijoittaminen pitäisi nähdä investointina eikä kulueränä. Terveysalan kehitysyhteistyöhankkeiden kautta parannetaan kohdemaiden oloja ja luodaan myös Suomeen tärkeää osaamista.