Miten jokainen lääkäri voi edistää kestävää kehitystä?
Vastaus saattaa yllättää.
Kevään hallitusneuvottelujen yksi kiistakapula on ollut ilmastopolitiikka. Kuinka vakava ja akuutti uhka ilmastonmuutos on – vai onko se uhka laisinkaan?
Maailman terveysjärjestön WHO:n kanta on selvä. Ilmastonmuutos on maailman suurin terveysuhka. Lämpenemistä ei voi enää pysäyttää, mutta sitä voidaan rajoittaa ja suunnitella sopeutumista.
Lääkäreitä kuunnellaan
Kestävä kehitys on sateenvarjo keinoille, joilla maapallo säilyisi tuleville sukupolville hyvänä paikkana elää. Terveydenhuolto on osa sekä ongelmaa että ratkaisua.
Terveyspalvelut tuottavat kasvihuonepäästöistä Suomessa 5–7 prosenttia. Tähän on lisättävä muualla tuotettujen tarvikkeiden ja lääkkeiden päästöt.
Terveyden ammattilaisilla on paljon mahdollisuuksia välittää tutkittua tietoa ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Se voi tapahtua potilastyössä, työyhteisössä, asiantuntijatehtävissä ja kansalaistoiminnassa.
Potilastyössä lääkärit voivat edistää terveellisiä elämäntapoja. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on osa kestävää kehitystä – se vähentää terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa painetta.
Työyhteisössä yksittäinen ammattilainen voi esittää muutoksia toimintatapoihin, hoitolinjauksiin, hankintoihin ja kierrätykseen.
Asiantuntijaroolissa lääkäri voi tuoda esiin terveyden ja kestävän kehityksen kytköksiä. Lääkäri voi tulkita terveystietoa päättäjille ja väestölle.
– Lääkärit voivat tehdä paljon. Meitä kuunnellaan, sanoo Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja.
Pois turhasta
Kestävyydellä viitataan usein vain ekologiseen kestävyyteen. Patja korostaa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, jotka kytkeytyvät toisiinsa.
– Terveydenhuolto ei voi kuluttaa liikaa yhteiskunnan resursseja, vaan sen on tunnettava vastuunsa. Lääkäri päättää diagnooseista ja hoidosta, ja sen myötä noin 70 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista, Patja toteaa.
– Terveydenhuollon on oltava oikea-aikaista, potilaskeskeistä, turvallista ja vaikuttavaa. On paljon toimintaa, joka ei kestä noita kriteerejä. Esimerkkejä ovat turhat terveystarkastukset ja lausunnot, ylihoitaminen ja alihoitaminen. Näiden ongelmien ratkaisemisessa lääkärit ovat avainasemassa. Eri erikoisalojen lääkäreiden pitää aktiivisesti hakea ratkaisuja – jokainen voi aloittaa omasta pesästään.
Patja luopuisi myös turhista seinistä.
– Tarvitaanko aina vaan uusia seiniä? Ajatellaan, että pitää rakentaa uusia sairaaloita, kun voitaisiin hyödyntää digitalisaatiota.
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät ratkaisut tuottavat ekologista kestävyyttä. Lisäksi tarvitaan kulttuurista kestävyyttä.
– Kulttuurinen kestävyys on sitä, että kestävä kehitys otetaan profession puheisiin ja eettisiin säännöksiin. Se on myös sen hyväksymistä, että ilmastohuoli on ok.
Aloita itsestäsi
Miten sitten jokainen lääkäri edistää kestävää kehitystä?
– Tekemällä oman työnsä mahdollisimman hyvin, Patja vastaa empimättä.
– Lisäksi kannattaa lukea aiheesta ja pitää korvat auki. Jos tuntuu, että haluaa toimia aktiivisesti työn ulkopuolellakin, kannattaa etsiä porukka, jossa voi tehdä asioita yhdessä.
Yksi porukka on Ilmastolääkärit-verkosto, johon kuuluu noin 500 jäsentä eri puolilta Suomea. Lisätietoa siitä löytyy Lääkärien sosiaalinen vastuu -järjestön verkkosivuilta.
Jutussa on käytetty lähteenä kirjaa Terveyden edistäminen (toim. Kristiina Patja, Pilvikki Absetz ja Päivi Rautava, Duodecim 2022).
Lääkäriliitolla on kestävän terveydenhuollon hanke
Lääkäriliitto käynnisti 2020 nelivuotisen toimintaohjelman suomalaisen terveydenhuollon kestävän kehityksen turvaamiseksi.
– Liitto on kiinnittänyt huomiota kestävään kehitykseen vaikuttamistyössään, tilaisuuksissa ja Lääkärilehdessä, kertoo Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.
Ensimmäisenä vuonna teema oli ekologinen kestävyys. Teema näkyi muun muassa Lääkäripäivien luennoilla ja Lääkäritorilla, jossa kerättiin ideoita siitä, mitä pieniä ja isoja asioita voidaan tehdä työpaikoilla kestävämmin.
Vuonna 2021 keskityttiin taloudelliseen kestävyyteen. Vuoden aikana käsiteltiin muun muassa medikalisaatiota ja priorisointia. Liitto osallistui kansalliseen keskusteluun resurssien kohdentamisen periaatteista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Seuraavana vuonna paneuduttiin eettisiin kysymyksiin. Lääkärin etiikka -kirja päivitettiin.
Tämän vuoden teemana on sosiaalinen kestävyys. Teema näkyy liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joissa penätään tasa-arvoisten terveyspalvelujen kehittämistä.
– Kestävä kehitys on kaikkea toimintaa läpileikkaava asia. Näkökulma pitäisi huomioida, kun terveydenhuollon toimintaa suunnitellaan ja asioista päätetään. On myös mietittävä, millaisia seurauksia päätöksistä on pitkällä tähtäimellä, Kattelus painottaa.
Liitto aikoo tänä vuonna koota yhteen toimintaohjelman aikana kertyneitä ajatuksia. Tammikuun Lääkäripäiville on suunnitteilla tältä pohjalta kurssi.
Monta ulottuvuutta
YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio määritteli vuonna 1987 kestävän kehityksen osa-alueiksi ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Vuonna 1992 se lisäsi niihin kulttuurisen kestävyyden.
Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon sietokykyyn. Terveydenhuollossakin pitää pyrkiä mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen.
Sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoitteena on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin. Tämä tarkoittaa muun muassa tasa-arvoisia terveyspalveluja ja terveyserojen kaventamista.
Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan tasapainoista kasvua, joka luo mahdollisuuksia hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle luonnonvaroja hävittämättä.
Kulttuurista juontuvat asenteet ja tottumukset voivat olla joko kiihdyttämässä ilmastokriisiä tai toimia avaimena muutokseen.
