Mitä voit tehdä, jos sinua vainotaan? 

Piinaaja on useimmiten potilas – joskus myös kollega.

Lääkäriliittoon tulee kuukausittain yhteydenottoja lääkäreiltä, jotka kokevat joutuneensa vainotuiksi tai häirityiksi.

– Useimmiten kyse on siitä, että potilas lähettelee lääkärille epäasiallisia viestejä. On myös tapauksia, joissa uhria on seurailtu tai uhkailtu fyysisellä väkivallalla, kertoo liiton lakimies Hannele Pöyry .

Vainoaja saattaa olla tyytymätön hoitoonsa tai vaatii tietynlaista lääkitystä. Taustalla on usein päihde- tai mielenterveysongelmia.

Viidentoista vuoden piina

Anne joutui kestämään vainoamista viisitoista vuotta.

– Se alkoi sairaalassa, kun potilas esitti tappouhkauksen päin naamaa, hän kertoo.

– Tilanne oli pelottava, koska väkivallan uhka oli suuri. En saanut apua työnantajalta tai työtovereilta. Esimies oli niin voimaton, ettei edes ohjannut minua työterveyteen. Jäin aivan yksin.

Sitten vainoaja alkoi viestitellä.

– Sähköpostiini tuli kaikenlaista saastaa, halveerausta ja huorittelua. Vainoaja syyllistyi myös identiteettivarkauteen ja alkoi lähetellä nimissäni seksitarjouksia kollegoilleni, Anne kertoo.

Viestittely jatkui, vaikka Anne vaihtoi työpaikkaa eikä vastannut viesteihin.

Vainoaminen kriminalisoitiin vuonna 2014. Tällöin Anne päätti tehdä rikosilmoituksen. Prosessi oli hidas, mutta eteni oikeuteen.

– Oikeudessa ilmeni, etten ollut ainoa uhri. Syyllinen tuomittiin vankeuteen, ja vainoamiseni loppui viimein.

Viestejä jopa yöllä

Matin piina alkoi viitisen vuotta sitten, kun hän oli ohjannut potilaan toiselle lääkärille. Kohtaaminen uuden lääkärin kanssa meni potilaan mielestä mönkään. Potilas koki, että lääkäri vähätteli hänen oireitaan ja piti niitä enimmäkseen kuviteltuina.

Diagnoosin saadakseen potilas on vuosien varrella hakeutunut eri alojen lääkärien vastaanotoille ja tutkimuksiin. Oireille ei kuitenkaan ole löytynyt selkeää syytä.

– Potilas lähettelee minulle viestejä jatkuvasti, jopa yöllä. Aluksi tuli tekstareita ja nykyisin sähköpostia. Joskus hän soittaa, Matti kertoo.

– Potilas purkaa minuun pahaa oloaan. Minusta on tullut hänelle kanava kaikelle kaunalle, jota hän tuntee koko terveydenhuoltoa kohtaan. ”Saatanan paskiaiset, olette pilanneet elämäni”, on tyypillinen viesti.

– Olen pyytänyt häntä moneen kertaan lopettamaan, mutta hän jatkaa aina vain. Ahdistaa ja turhauttaa. Kuormittava tilanne heijastuu jo potilastyöhönikin.

Kirjeitä kerran kuussa

Myös Minna on saanut epäasiallisia viestejä usean vuoden ajan.

– Kollega oli hakenut samoja virkoja kuin minä. Hän lähetteli minulle sähköpostiviestejä, joissa vakuuteltiin, että olen osaamaton ja työssäni huono. Usein liitteenä oli vuosia vanha asiakirja, jonka hän ilmeisesti kuvitteli olevan minulle vahingollinen, johtotehtävissä työskentelevä Minna kertoo.

– Myöhemmin aloin saada sekä työpaikalle että kotiin kirjeitä, joissa oli samantapainen sisältö kuin meileissä. Joskus niitä on tullut harvemmin, joskus tiheämmällä tahdilla. Nykyisin saan niitä noin kerran kuussa.

Kirjeiden saaminen tuntuu Minnasta epämiellyttävältä, jopa hieman pelottavalta.

– Ei ole normaalia käytöstä, että joku haluaa kiusata toista tietoisesti ja näin pitkäkestoisesti.

Varhainen puuttuminen on tärkeää

Hannele Pöyry on laatinut toimintaohjeet vainotuiksi tai häirityiksi joutuneille lääkäreille. Hän korostaa varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja työnantajan vastuuta.

– Tilanteet kannattaa tuoda esimiehen ja työsuojelusta vastaavien tietoon tuoreeltaan. Heidän pitää ottaa koppia.

– Henkeen kohdistuvaan uhkailuun pitää olla nollatoleranssi. Teot pitää viedä heti poliisin tietoon.

Haastateltujen lääkärien nimet on muutettu yksityisyyden suojelemiseksi.