Mitä tapahtuu paperittomien hoidolle?
Hallitus valmistelee lakiesitystä terveydenhuollon rajoittamisesta.
Edellisen hallituksen aikana tuli lakimuutos, jossa paperittomille velvoitettiin järjestämään välttämättömiä terveydenhuollon palveluja. Se astui voimaan 1. tammikuuta 2023.
Hallitusohjelman mukaan tarkoitus on poistaa oikeus terveydenhuollon välttämättömiin, kiireettömiin palveluihin henkilöiltä, joilla ei ole laillista oleskeluoikeutta Suomessa.
– Tiettyjä muutoksia on tehty lakiesitykseen, mutta se on vielä valmisteluvaiheessa, kertoo johtaja Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa.
Poikkeuksia mainitaan
Lakiesityksen luonnoksessa on poikkeuksia. Niiden tarkoituksena on, ettei laki kohdistuisi erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.
Paperittomille järjestettäisiin edelleen vakavan pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi välttämättömiksi arvioidut terveyspalvelut, välttämättömiksi arvioidut raskauteen liittyvät terveydenhuollon palvelut ja ihmisten välillä tarttuvien tartuntatautien ehkäisyä ja hoitoa koskevat terveydenhuollon palvelut.
Lisäksi muun terveydellisen syyn vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille olisi järjestettävä tämän syyn vuoksi välttämättömiksi arvioidut terveydenhuollon palvelut.
Alaikäisille terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin edelleen yhtä laajasti kuin hyvinvointialueen asukkaille. Alaikäiselle aloitettu hoito olisi järjestettävä loppuun saakka, vaikka henkilö tulisi täysi-ikäiseksi hoidon aikana.
Monitulkintaisuutta esiintyy
Lailla olisi toteutuessaan monenlaisia vaikutuksia Lääkärin sosiaalisen vastuun LSV ry:n asiantuntijan Aino Tuomi-Nikulan mukaan.
Raskaana oleville ja lapsille tarjottaisiin laajemmat palvelut, mutta lasten huoltajat eivät välttämättä saisi tarvitsemaansa välttämätöntä hoitoa. Tämä vaikuttaisi hänen mukaansa muun muassa siihen, pystyttäisiinkö lapsista huolehtimaan ja viemään heitä tarvittaviin terveydenhuollon palveluihin.
Vakava pitkäaikaissairaus tai vamma poikkeuksena aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta Tuomi-Nikulan mielestä. Mielivaltaista kohtelua voisi syntyä, jos ei tarkenneta, missä vaiheessa sairaudesta tulee pitkäaikainen tai missä tapauksissa se on vakava.
– Pitkäaikaissairauden vakavuus olisi terveydenhuollon ammattilaisen määriteltävissä. Välttämättä lieviä oireita ei heti tutkittaisi, jolloin diagnoosin saaminen saattaisi viivästyä. Perusterveydenhuoltoon ei pääsisi lievien oireiden kanssa.
Termi muusta terveydellisestä syystä heikossa asemassa olevat jää hänestä epäselväksi. Jos laki on monitulkintainen, tarvitaan tarkat ohjeet terveydenhuollon yksiköihin, jotta hoito toteutuu oikein.
– Hyvinvointialueet voisivat tehdä erilaisia päätöksiä, mikä saattaisi vaikuttaa epätasa-arvoisen kohtelun syntymiseen.
Lisäksi puhutaan infektioista ja annettavista rokotuksista. Tuomi-Nikula pohtii, että kansanterveydellisiä vaikutuksia saattaisi tulla, jos kaikki paperittomat eivät tiedä, että rokotukset kuuluvat myös heille. Omiin oikeuksiin liittyvän tiedon lisääminen on avainroolissa.
Hän arvioi kustannusten kasvavan, jos hoidon tarve siirtyy perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.
Laajempia palveluja on mahdollista tarjota
Hyvinvointialueiden ei ole pakko rajoittaa paperittomien terveyspalveluja tulevaisuudessakaan. Helsinki päätti vuonna 2017 tarjota paperittomille välttämättömiä terveydenhuollon palveluja.
– Monet hyvinvointialueet lähtivät samalle tielle, kun Helsinki toimi pioneerina. Uskon, että näin voisi käydä toistamiseenkin.
Tuomi-Nikula huomauttaa, että ulkomaalaislakiin jo tehdyt ja suunnitellut muutokset tulevat monien asiantuntijoiden mukaan lisäämään paperittomien määrää. Kustannukset kasvavat, jos paperittomien pääsyä perusterveydenhuoltoon vähennetään ja hoidon tarve ohjautuu erikoissairaanhoitoon.
Hän muistuttaa, ettei paperittomien potilaiden hoitaminen ole koskaan laitonta. Jatkossakaan tällaista muutosta ei ole tulossa.
