Mitä kuuluu diabetesrokotteelle?

Enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välistä yhteyttä on tutkittu pitkään. Diabetesrokotteeksikin kutsutun enterovirusrokotteen kliiniset kokeet alkoivat Suomessa vuonna 2021.

Missä vaiheessa diabetesrokotteen tutkimus on, Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty?

– Faasi 1 eli ensimmäinen ihmisellä tehty tutkimusvaihe saatiin päätökseen noin vuosi sitten. Siihen osallistui 32 tervettä aikuista. Tutkimus toteutettiin Suomessa CRST-tutkimuspalveluyrityksen, Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, yhdysvaltalaisen Proventio Bio -lääkeyrityksen ja Vactech Oy:n välisenä yhteistyönä.

Sen jälkeen on analysoitu tutkimuksen tuloksia. Yhtä pientä lisätutkimusta olemme tekemässä, samat tutkittavat pyydetään uudelle käynnille.

Tulokset olivat hyviä. Päätavoite oli selvittää, että rokote on turvallinen, eikä tule yllättäviä sivuvaikutuksia. Ja näin oli, ei havaittu mitään odottamatonta tai vakavia sivuvaikutuksia, jotka olisivat johtaneet kokeen keskeyttämiseen tai herättäneet erityistä huolta. Rokotereaktioita kuten pistopaikan kuumotusta kuuluukin tulla, jos rokote on tehokas. Semmoisia tietenkin nähtiin.

Lisäksi saavutettiin toinenkin tulos, joka liittyi rokotteen immunogeenisyyteen. Rokote sisältää usempia Coxsackie B -virustyyppejä, eli se on multivalentti. Oli tärkeää saada tietoa, syntyykö hyvä immuunivaste kaikkia komponentteja vastaan.

Vastaus saatiin. Kyllä, hyvä vaste syntyy. Vaste on samaa luokkaa kuin poliorokotteella ja luonnollisten infektioiden jälkeen syntyvä vaste. Se on varsin hyvä tulos.

Onko jokin yllättänyt tutkimuksen edetessä?

– Ei oikeastaan ole. Tämä oli toiveiden mukainen tulos. Täytyy olla tyytyväinen ja kiitollinen. Tiimi on ollut hyvin ammattitaitoinen, ja siinä on mukana kovatasoisia asiantuntijoita monesta maasta. Sitä on ollut hienoa seurata.

Miten tutkimuksen rahoitus on järjestetty?

– Tutkimuksen rahoittajana on toiminut Provention Bio.

Tämä on suomalainen innovaatio. Se siirrettiin aikoinaan pitkän akateemisen tutkimuksen lopputuloksena suomalaiseen yliopistolähtöiseen spinoff-yritykseen [Heikki Hyödyn ja Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knipin perustama Vactech Oy], jossa sitä jalostettiin eteenpäin ja tehtiin yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Kun oli aika aloittaa ihmisellä tehtävät kliiniset tutkimusvaiheet, innovaatio lisensioitiin Provention Biolle, joka hankki rahoituksen.

Kliiniset tutkimukset ovat todella kalliitta. Tämän hetken strategia on, että jatkamme samalla tavalla. Se on paras tapa, mitä voimme kuvitella tämän eteenpäin viemiseen.

Miten tutkimus nyt etenee?

– Tutkimus rokotteen ympärillä jatkuu kiivaana. Analyyseja tehdään edelleen jo kerätyistä verinäytteistä. Tuloksia julkaistaan tämän vuoden aikana. Käsikirjoituksia valmistellaan parhaillaan.

Seuraavassa vaiheessa tehdään vastaavan tyyppinen tutkimus lapsilla. Lapset ovat rokotteen pääasiallinen kohderyhmä, kun pyritään ehkäisemään tyypin 1 diabetesta. Lisäksi rokotteella pyritään ehkäisemään muita Coxsackie B -virusten aiheuttamia tauteja kuten sydäntulehdusta, aivokalvotulehdusta ja hengitystieinfektioita. Tähän faasin 2 tutkimusvaiheeseen rekrytoidaan satoja tutkittavia. Pyrimme etenemään mahdollisimman nopeasti.

Varsinaisen tyypin 1 diabetekselta ehkäisevän tehon osoittamiseksi tarvitaan aikanaan faasin 3 tutkimusohjelma, johon tarvitaan sitten tuhansia tutkittavia.

Seuraavat vaiheet on tarkoitus toteuttaa muutamassa maassa. Mitä pidemmälle edetään, sen useampaan maahan kannattaa mennä. Rokotekehitysketjuun kuluu, että rokotetta pitäisi tutkia useammassa väestössä.

Jos tutkimus etenee toivotusti, milloin rokote voisi tulla käyttöön?

– Valitettavasti siihen menee vielä aikaa. Realistinen arvioni on, että myyntiluvan voisi saada 5–7 vuodessa. Toivotaan tietysti, että viisi vuotta riittää.