Mistä johtuu Itä-Suomen lääkärivaje?
Lääkäreitä yritetään saada tulemaan ja jäämään koulutuksella, mahdollisuudella ammattitaidon kehittämiseen ja auttamalla työpaikan löytämisessä puolisolle.
Itärajan sairaanhoitopiireissä Etelä-Karjalasta Kainuuseen on vuodesta toiseen vajetta terveyskeskuslääkäreistä.
Lääkäriliiton uusimmasta Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimuksesta selviää, että Etelä-Karjalan terveyskeskuksista puuttui yhtenä päivänä viime lokakuussa 16,5 lääkäriä (vaje 21,85 %) Kainuun terveyskeskuksista 12,5 lääkäriä (vaje 25,51 %), Itä-Savosta kuusi lääkäriä (vaje 25 %) ja Pohjois-Karjalasta 33 lääkäriä (vaje 25,38 %). Lääkäritilanne on ollut pitkään vähintäänkin vaihteleva.
Muualla pienten paikkakuntien Suomessa tilanne ei ole läheskään niin hankala. Jopa pitkien välimatkojen Lapissa on monissa kunnissa lääkäritilanne nykyisin hyvä, eikä vajetta ole lainkaan.
Mistä työ puolisolle?
Maantieteellinen sijainti, puolison mahdollisuus löytää työpaikka, työtaakka. Ehkä sekin, onko lääkäri alun perin kotoisin Pohjois-Karjalasta. Terveysasemien ylilääkäri Mikael Ripatti Siun sotesta puntaroi syitä, jotka vaikuttavat lääkärivajeen taustalla.
– On asioita, joihin pystymme vaikuttamaan ja asioita, joihin emme pysty, Ripatti sanoo.
Pohjois-Karjalan maantieteellistä sijaintia ei voi muuttaa, mutta jos puolison on vaikea löytää työpaikkaa, sille saattaa olla jotain tehtävissä.
– Puolison työnhankinnassa auttamiseen on nykyisin panostettu. Sote-ammattilaisille kyllä löytyy töitä, mutta muilla aloilla se on haasteellisempaa, Ripatti sanoo.
Todennäköisesti myös lääkärin kotipaikkakunnalla on merkitystä siihen, minne hän asettuu pitkäaikaisesti. Olisi Siun soten kannalta tärkeää, että pohjoiskarjalainen nuoriso lähtisi opiskelemaan lääketiedettä.
Raskas työtaakka saa lähtemään
Työtaakka ja työn hallinnan puute ovat todennäköisesti syitä siihen, että takavuosina terveyskeskuksista lähti paljon kokeneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä muihin töihin.
– Kyseessä on valtakunnallinen ongelma, mutta olemme tunnistaneet sen, ja pyrimme puuttumaan siihen, Ripatti kertoo.
Tätä silmällä pitäen Siun sote aloitti viime syksynä uuden Terveyskeskuslääkäri 2.0 -mallin. Mallissa terveyskeskuslääkäreillä on mahdollisuus käyttää päivä viikossa itsensä kehittämiseen. Vaihtoehtoja ovat kliinisen osaamisen syventäminen, ohjaaja-kouluttajalääkärinä toimiminen, lääkärijohtajana kehittyminen, kehittäjälääkärinä toimiminen tai tutkimustyö.
– Alustavien kokemusten mukaan malli tuntuu lisänneen jaksamisen kokemuksia. Erityisesti kokeneemmat lääkärit ovat innostuneet nimenomaan mahdollisuudesta syventää kliinistä osaamista.
Vuoden alusta Siun sotessa on aloittanut koulutusylilääkäri, jonka tehtävänä on kehittää koulutusta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Siun soten alueella on 22 terveysasemaa, joista osa on pieniä, osa isompia kaupunkiasemia. Ripatin mukaan on selvästi nähtävissä, että kaupunkiasemille on helpompaa löytää lääkäreitä. Tämän takia Siun sotessa on käytössä lisäpalkkiosysteemi syrjäisemmille asemille uskaltautuville.
– Nuoren lääkärin näkökulmasta pieni terveysasema on vähemmän kiinnostava kuin isompi, jossa on paremmin tukea saatavilla. Kokenut lääkäri voi ajatella toisin.
Itä-Savon hyvä tilanne heikentyi hetkessä
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterissa oli muutamia vuosia sitten niin hyvä terveyskeskuslääkäritilanne, että kaikki virat olivat täynnä ja hoitojonot saatiin purettua kokonaan pois.
– Tähän pääsimme hyvällä kanditoiminnalla, ohjausta ja tutortoimintaa kehittämällä, kertoo perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen .
Hiukan ennen korona-ajan alkua onni kuitenkin kääntyi ja vuodet 2020–21 ovat olleet tiukkaa aikaa.
– Emme osaa selittää, mistä vuosivaihtelut johtuvat. Voi olla, että tällä alueella ei ole lääkärien puolisoille houkuttelevaa työtä tarjolla. Se nivoutuu siihen, että joitakin vuosia sitten Itä-Suomen yliopisto lakkautti opettajankoulutuksen Savonlinnassa. Opettajankoulutus tarjosi akateemisia työpaikkoja puolisoille, Karvanen pohtii.
Myös sillä lienee merkitystä, että pienen sairaanhoitopiirin tulevaisuus on ollut myrskynsilmässä viime ajat. Epävarmuutta on ollut niin siitä, mihin hyvinvointialueeseen alue jatkossa kuuluu, kuin siitäkin, säilyykö keskussairaala.
– Negatiivissävytteisellä julkisuudella lienee ollut oma vaikutuksensa, Karvanen pohtii.