Mistä harjoittelupaikka?
EU- ja Eta-alueiden ulkopuolella opiskelleiden lääkäreiden on vaikea löytää paikkoja.
Perustavanlaatuinen pulma EU- ja Eta-alueiden ulkopuolella lääkäriksi valmistuneiden laillistamisprosessiin kuuluvassa amanuenssiharjoittelussa on, ettei näiden kollegojen ottaminen harjoitteluun ole kenenkään velvollisuus.
Näin kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkärikouluttaja Päivi Saukkosalmi .
Lääkärit tulevat Suomeen ympäri maailmaa, heidän työhistoriansa ovat moninaiset ja kielitaidossa on eroja. Tämän vuoksi työnantajilla on paljon tehtävää niin osaamisen kuin kielitaidon selvittämisessä.
Harjoitteluun ottaminen on perustunut Saukkosalmen arvion mukaan työvoiman tarpeeseen ja kollegiaalisuuteen.
Monet EU- ja Eta-alueiden ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet alkavat etsiä harjoittelupaikkoja jo siinä vaiheessa, kun kielitaito ei ole vielä riittävä. Tämä kuormittaa työnantajia turhaan.
Laillistamisprosessin vaatimuksista vastaa Valvira, eikä virallista kielitaitovaatimusta ole ennen harjoitteluun menemistä. Se vaaditaan vasta myöhemmin prosessin aikana.
Tämän asian muuttamista voisi Saukkosalmen mielestä harkita.
Alueellisia eroja on
Suurimmassa osassa maata ulkomaiset lääkärit ottavat itse yhteyttä rekrytointia hoitaviin henkilöihin ja ylilääkäreihin. Oikeaa henkilöä voi kuitenkin olla vaikea löytää.
Saukkosalmi on kuullut kollegoilta, ettei harjoittelupaikkoja ole tarpeeksi. Hän arvioi tässä olevan alueellisia eroja.
Paikkoja järjestyy luultavasti helpommin alueilla, joissa on pulaa lääkärityövoimasta. Siellä heidät nähdään potentiaaliseksi työvoimaksi tulevaisuudessa. Suuremmissa kaupungeissa paikkoja joutuu jonottamaan.
Hänestä olisi hyvä, jos esimerkiksi hyvinvointialueiden verkkosivuilla olisi tietoa siitä, millaisia amanuenssipaikkoja alueella on tarjolla näille kollegoille ja miten niitä voi hakea.
Jatkuvuutta koulutukseen
Talent Boost on työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa edistää kansainvälisten osaajien Suomeen tuloa ja tänne juurtumista.
– Lääkärin Suomi -koulutusta on toteutettu vuosien ajan. Siihen on kuulunut sekä ammatillista koulutusta että suomen kielen opetusta. Viime vuosina olemme toteuttaneet koulutusta Talent Boost -hankerahoituksella.
Saukkosalmi toivoo, että hankerahoitus jatkuisi tai koulutukseen tulisi pysyvä rahoitus. Silloin opetusta voitaisiin kehittää edelleen ja harjoittelu olisi mahdollista integroida paremmin kokonaisuuteen.
– Tärkeää olisi saada nämä maksuttomat koulutukset jatkuviksi. Osallistujilta on tullut hyvää palautta siitä, että olemme tukeneet heitä harjoittelupaikkojen etsimisessä. Olemme pystyneet nopeuttamaan etenemistä laillistamispolulla.
Lääkärin Suomi -koulutukseen sisältyneillä amanuenssijaksoilla koulutettavat ovat saaneet kielenopettajan ohjausta. Ensimmäisen harjoittelupaikan jälkeen monet ovat saaneet jatkaa samassa työpaikassa tai löytäneet helpommin seuraavan työpaikan.
