Minne ja kuinka paljon?
Psykoterapeuttien koulutusmäärät ovat satunnaista eikä niillä ole yhteyttä terveydenhuollon tarpeisiin. Ongelma halutaan korjata – mutta miten se onnistuisi?
Valviran nimikesuojauksen saavien psykoterapeuttien koulutus on asetuksen mukaan järjestettävä yliopistossa tai yliopistoyhteistyössä. Millään taholla ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää sitä.
Koulutuksia alkaa satunnaisesti, ja psykoterapeutteja valmistuu vuosittain vaihtelevasti. Ohjausta ei ole siitä, minkä menetelmien terapeutteja tarvitaan eikä siitä, minne päin maata heitä tarvitaan.
Valviran mukaan uusien nimikesuojattujen psykoterapeuttien määrä kasvoi 2021 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2021 Valvira teki 319 nimikesuojausta, 2020 puolestaan 184. Psykoterapeutteja oli 8 646 vuoden 2021 lopussa.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian emeritusprofessori Jorma Piha pitää tilannetta ongelmallisena. Koulutuksen järjestäminen nähdään keskeiseksi Valtakunnallisessa yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortiossa, jonka puheenjohtaja Piha on.
Yliopistot järjestävät psykoterapeuttikoulutusta maksullisina täydennyskoulutuksina, joiden pitäisi olla verovähennyskelpoisia. Verottajan tulkinnan mukaan koulutus johtaa uuteen ammattiin, ja siksi sitä ei voi vähentää.
Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi Pihan mielestä ohjata psykoterapeuttikoulutusta. Yliopistojen tulisi vastata sen järjestämisestä muulla tavalla kuin täydennyskoulutuksina.
Terapiamenetelmiä kehitettävä
Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian emeritaprofessori Eila Laukkanen on tehnyt koulutuksesta selvitystä sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvityksen mukaan tulisi lisätä yliopistoissa koulutettavien terapeuttien määrää ja luoda yhteys mielenterveyden hoitojärjestelmän tarpeisiin. Tarvitaan erilaisia psykoterapeutteja ja monenlaista psykoterapiaosaamista väestöryhmille.
Psykiatria kamppailee vaikeuksissa psykiatripulan ja muun henkilöstövajeen vuoksi. Terapeuttisten menetelmien kehittäminen julkisen sektorin psykiatriaan parantaisi Laukkasen mukaan hoidon laatua ja lisäisi henkilöstön viihtyvyyttä.
Psykoterapiakoulutuksen asema yliopistoissa vahvistuisi, jos se muutettaisiin yliopistoja velvoittavaksi erikoistumiskoulutukseksi. Tällä hetkellä koulutusta järjestävät Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot sekä Åbo Akademi.
Kysymys on lisäksi rahasta.
Jos esimerkiksi syöpien hoitoon tulee uusia menetelmiä, yhteiskunta kouluttaa ammattilaisia niiden käyttöön. Mielenterveyshäiriöiden hoidossa psykososiaaliset interventiot, lyhytterapia ja psykoterapia ovat Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston Palkon selvityksen mukaan tehokkaita hoitokeinoja. Niihin täytyisi suunnata rahaa. Laukkanen epäilee, ettei tätä ole otettu huomioon hyvinvointialueiden suunnittelussa.
– Psykoterapian saatavuudessa on selvä vaje.
Psykiatrin työn ydin
Psykoterapeuttikoulutus on antanut valtavasti psykiatrin työlle, sanoo psykiatrian erikoislääkäri, Suomen psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Melartin . Koulutus opettaa kohtaamaan ihmisiä ja ymmärtämään heidän elämäntilanteitaan.
– Potilas kohdataan yksilönä, ja häntä autetaan lisäämään toimijuuttaan ja siten vaikuttamaan enemmän elämäänsä. Hän löytää vähitellen kykyjä ja vahvuuksia, joita ei ole voinut aiemmin turvallisesti oppia.
