Ministeri Aki Lindén: ”Lääkärilehti on lääkärikunnan tärkein yhdysside” 

Lääkärilehden kutsuvieraat nauttivat lehden 100-vuotisjuhlasta ja kollegoiden kohtaamisesta. Bongasimme kuvaajan kanssa juhlasta tunnettuja terveysalan vaikuttajia. Kysyimme heidän kuulumisiaan ja näkemyksiään lehdestä sekä ammattiin liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Perhe- ja peruspalveluministeri  Aki Lindén  nautti juhlaillallisesta kollegojen seurassa.

– Tuntuu, mukavalta, kun joka pöydässä on tuttuja ihmisiä. 

Lindén kertoo seuraavansa Lääkärilehteä säännöllisesti. 

– Olen printtilehtifani, kova lukemaan, ja usein myös säilytän lehdet.

Ministeri näkee 100-vuotiaan Lääkärilehden tulevaisuuden hyvänä.

– Lehti on lääkärikunnan tärkein yhdysside.

Lääketieteen tulevaisuuden kannalta ministeri pitää tärkeänä vaikuttavuutta. Hänen mielestään ajatus vaikuttavuudesta on sisäistetty paremmin lääkärikunnassa kuin missään muussa ammattiryhmässä. 

Terveydenhuollon kärsimään hoitajavajeeseen ministerillä on yksi viesti.

–  Kaikki kivet on käännettävä, ja ratkaisuja on pakko tulla.

Lindén odottaa jo alkavaa lomaa. Hän aikoo lähteä heinäkuun ensimmäisellä viikolla patikoimaan Saksan ja Itävallan rajalle Baijeriin vaimon ja tuttavapariskunnan kanssa.  

– Aiomme kävellä ihan kunnioitettavia päivämatkoja, hän sanoo. 

"Luotettavia julkaisuja tarvitaan"

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja  Sanna Lauslahti  lukee Lääkärilehteä valikoidusti. Hän näkee lehden tulevaisuuden hyvänä. Hänen mielestään Suomessa tarvitaan tieteellisiä julkaisuja, joissa kerrotaan lääketieteen kiinnostavimmat tieteelliset tulokset. 

– On hienoa, että lehti ei ole suunnattu vain lääkäreille, vaan kaikille alasta kiinnostuneille.

Lauslahden mielestä lehdellä on erityinen paikkaa some-maailman keskellä.

– Lääkärilehden kaltaisia luotettavia julkaisuja tarvitaan. Uskon, että lehti porskuttaa kymmenen vuoden päästä entistä paremmin.

Lauslahden mielestä terveydenhuollossa on mahdollisuus lisäsäästöihin kasvattamalla biosimilaarien käyttöä vielä entisestään. Jo nyt niistä on saatu hänen mukaansa odotettua suurempia säästöjä.

– Lääkäreiden arkityöhön pitäisi tuoda tieto halvimmasta ja parhaasta vaihtoehdosta potilaan kannalta. 

Lauslahti kertoo nauttivansa kohtaamisista kollegoiden kanssa.

– Elämä on oppimisen matka. Joka kerta täällä on uteliaalle mielelle uutta vietäväksi eteenpäin, hän tiivistää.

"Korona on yhä täällä"

Terveysoikeuden professori  Lasse Lehtonen  on kirjoittanut Lääkärilehteen vuosien varrella noin 70 artikkelia ja ollut myös kiinteä osa toimitusta.

– Minulla on läheinen suhde lehteen. Mielestäni Lääkärilehti on modernisoitunut hyvin kovassa kilpailussa. Lääkärit tarvitsevat ammattikunnan lehteä, joka ei ole hipputiedettä, vaan pureutuu myös käytännön asioihin. 

Lasse Lehtonen on ollut julkisuudessa näkyvästi esillä koronapandemian aikana. Häntä huolestuttaa koronatilanne edelleen.

– Rokotukset ovat estäneet pahimmat katastrofit, mutta korona on yhä täällä. Ongelmana on, että pandemian yhä jyllätessä resurssit ovat vähentyneet, eivätkä hoitoketjut pidä.

Lehtonen odottaa kesää ja lomaa, joka alkaa juhannuksena. Hänellä ei ollut aikaa pitkään iltajuhlaan Lääkäriliiton tiloissa.

– Huomenna pitää herätä viideltä, koska lennän Kuopioon pitämään puhetta.

"Ihmisillä on yhä vähemmän aikaa sisäistää tietoa"

Duodecim-lehden päätoimittaja  Annika Kalliokoski  on tuttu kasvo myös Lääkärilehdessä. Hän on tehnyt lehteen aikoinaan lääkeinfo-palstaa, joka on vieläkin elossa.

Kalliokosken mukaan korona on edelleen tärkein teema lääketieteessä. 

– Painopiste on vain siirtynyt pitkittyneen covidin hoitoon. 

Kalliokoski näkee Lääkärilehden tulevaisuuden vahvana. Hän kuitenkin jatkaa, että verkkoon tulee julkaistavaksi kaikki se, mitä paperilla saada julkaistuksi. 

– Ihmisillä on yhä vähemmän aikaa sisäistää tietoa. Kaikki ratkaisut, jotka helpottavat sitä, ovat hyvä.

Kalliokoski on ilahtunut lääkäreiden aktiivisuudesta etenkin Facebookissa ja Instaragramissa.

– Heillä on siellä paljon kiinnostavia omaan erikoisalaansa liittyviä keskusteluryhmiä. 

"Suolistobakteerien merkitys tulee kasvamaan"

Poliitikko ja tietokirjailija  Osmo Soininvaara  on toiminut 12 vuotta Lääkärilehden kolumnistina. Hän aloitti työn jo ministeriaikoina.

– Lääkärilehti on tieteen ja populaarisuuden hyvä kombinaatio, hän muotoilee. 

Hän näkee lääketieteen tulevaisuudessa kiinnostavia uusia suuntia.

– Suolistobakteerien merkitys tulee kasvamaan. Olen lukenut, että suolistossa on enemmän hermosoluja kuin aivoissa. Kiinnostavaa on myös, että masennuksen yksi syy voi olla infektio. 

Peruspalveluministerinä toimiessaan Soininvaara seurasi terveysalaa näköalapaikalta. Hän on vaikuttanut edelleen muun muassa THL:n koronapolitiikkaa pohtivassa ryhmässä ministerinä ja tilastotieteilijänä. 

– Koronaan kuolee yhä paljon ihmisiä, mutta keuhkokuumeeseen vielä enemmän. Kun potilas tekee kuolemaa, häntä ei pidä eristää omaisistaan, vaikka hänellä olisi korona.

"Lääkäriä tarvitaan kohtaamiseen"

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani  Anne Remes  on lukenut Lääkärilehteä opiskeluajoistaan lähtien. Hän on toiminut myös lehden kirjoittajana ja arvioitsijana. Hän näkee lehden tulevaisuuden vahvana.

– Näen lehden tulevaisuuden yhä enemmän ammatillisena vaikuttajana ja keskustelun herättäjänä.

Remeksen mukaan lehden palkitsemat väitöskirjatutkijat ovat loistavia esimerkkejä vaikuttavasta tutkimuksesta. Hänen mukaansa lääketieteen tutkimuksen rahoitus pitäisi turvata valtion taholta.

– Valtion korvamerkittyä rahaa tutkimukseen tarvitaan enemmän. Sitä rahaa ei voida höylätä kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta. 

Remeksen mukaan lääketieteen opetus muuttuu yhä enemmän verkkopainotteiseksi.

–  Opiskelijat ovat diginatiiveja ja heillä on kyky omaksua asioita verkon kautta. 

Remes korostaa silti ihmisen kohtaamista potilastyössä.

– Potilaslähtöisyys ja ihmisen kohtaaminen eivät jää pois. Ihminen kaipaa lähikontaktia ja toisen ihmisen läheisyyttä. Siksi lääkäriä tarvitaan kohtaamiseen. Lääkäri käy usein potilaan elämässä vain hetken, mutta se voi olla hyvin tärkeä hetki potilaalle.