Milloin liki vuosi sitten rokotettu lääkäri saa boosterin?

THL vetoaa pitkäkestoiseen suojaan vakavaa koronatautia vastaan ja hybridi-immuniteettiin.

Ne terveydenhuollon työntekijät, jotka saivat koronarokotteensa ensimmäisten joukossa, ovat nyt kolmen rokotteen varassa, joista viimeisin on annettu liki vuosi sitten. Osastonylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian professori Marjukka Myllärniemi on saanut oman boosterinsa viime syyskuussa ja odottaa seuraavaa. 

– Rokotesuoja heikkenee ajan saatossa. Oma suojani alkaa olla aika lähellä nollaa. En myöskään ole tiettävästi sairastanut koronaa, Myllärniemi sanoo. 

– Nähtyäni mitä tauti voi pahimmillaan tehdä, en haluaisi sitä sairastaa. Se ei ole minun mielestäni järkevä strategia, kun käytettävissä on turvallisia rokotteita.

Hän on huolissaan paitsi omasta rokotussuojastaan, myös vaikeita keuhkosairauksia sairastavista potilaista, jotka joutuvat vaaraan, kun henkilökunnan rokotukset ovat vanhentuneet. 

Myllärniemi viittaa israelilaiseen tutkimukseen, jossa havaittiin, että henkilökunnan tartunnat vähenivät puoleen nelosboosterin jälkeen.

– Silloin myös sairauspäivät vähenevät puoleen. Meillä riittäisi potilaita ja terveydenhuolto on kriisissä.

Myllärniemi näkee, ettei omikronin sairastamisen antamaan suojaan kannata luottaa. 

– Omikronin antama suoja sairastetusta taudista on ehkä kuukauden mittainen. Se vastaa normaalia infektioimmuniteettia: interferonia jää vähän elimistöön, eikä tule herkästi heti muita virusinfektioita.

Krar pohtii syksyn suositusta

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kysyy, mihin neljännellä annoksella pyrittäisiin.

– Tiedetään vielä julkaisemattoman meta-analyysin pohjalta, että kolmannen annoksen jälkeen suojateho vakavaa tautia vastaan pysyy keskimäärin erittäin hyvänä pitkään. Jos on sairastanut koronan, hybridi-immuniteetti säilyy yhdeksän kuukautta, jopa pitempäänkin. Sen sijaan suojateho infektiota vastaan vähenee paljon nopeammin. 

Hän ei pidä realistisena sitä, että rokotuksia annettaisiin muutaman kuukauden välein, jotta myös tartunnat estettäisiin.

– Suomen koronarokotusstrategian ytimessä on vakavan koronataudin ja kuolemien estäminen. Toki terveydenhuollon kapasiteetin ylläpito on myös tärkeää.

Nohynek kertoo, että Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar ja THL työskentelevät parhaillaan syksyn rokotussuosituksen kanssa. 

– Työn alla on se, ketä rokotetaan lisärokotteilla ja millä rokkoaineilla. 

Samalla linjataan se, miten menetellään niiden terveydenhuollon työntekijöiden suhteen, jotka saivat koronarokotuksensa ensimmäisten joukossa ja viimeisinkin rokotus on kohta vuoden vanha.

– Euroopan tartuntatautivirasto on suositellut, että sotelaisille annettaisiin omikronräätälöityä rokotetta. Se voisi antaa hieman parempaa suojaa nyt kiertävien omikron-virusten aiheuttamia infektioita vastaan, hän sanoo.

Omikronrokotteita on odotettavissa Suomeen mahdollisesti syyskuun lopulla. 

Krar ja THL aikovat linjata myös siitä, saavatko koronan sairastaneet neljännen rokotteen.

– Tarkoitus on syksyn mittaan päästä yksinkertaisempaan rokotuskäytäntöön niin, ettei tarvitsisi laskea, kuinka monta infektiota on sairastanut ja miten ne on todettu. Koronarokotus halutaan saada osaksi kansallista rokotusohjelmaa, tietyin aikavälein tietyille riskiryhmille.