Milloin korona poistuu yleisvaarallisista taudeista?

Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.

COVID-19-tauti on edelleen luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi helmikuussa 2020 annetulla valtioneuvoston asetuksella. Luokituksen ylläpitoa on kritisoitu.

Lääkärilehdessä haastatellut lääkärit kannustivat keskustelemaan luokituksen tarpeellisuudesta jo vuonna 2021. Heinäkuussa 2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen silloinen Terveysturvaajat-osaston johtaja Mika Salminen kertoi MTV:llä kannattavansa lievempää luokittelua.

Sosiaali- ja terveysministeriön kokoaman tartuntatautien neuvottelukunnan puheenjohtaja Anni Virolainen-Julkunenkertoi syksyllä ryhmän olevan yksimielinen siitä, että yleisvaarallisen taudin kriteerit eivät täyty.

Marraskuussa Iltalehti uutisoi 16 kaupungin tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden vetoomuksesta Suomen hallitukselle. He esittivät koronan poistoa yleisvaarallisten tautien listalta, koska kriteerit eivät täyty ja terveydenhuollon resurssia kuluu vaikuttamattomiin toimenpiteisiin.

Mitä kuuluu koronan yleisvaaralliseksi luokittelulle, sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuus ja terveys -osaston päällikkö Taneli Puumalainen?

­– Pandemian kulkua seurataan, ja jos näyttää, että koronatilanne rauhoittuu pysyvämmin, sitten totta kai voidaan tarvittaessa lähteä muuttamaan luokittelua. Tämä tarkoittaa käytännössä, että valtioneuvoston asetusta muutettaisiin.

Miksi luokittelu on edelleen voimassa?

– WHO [Maailman terveysjärjestö] totesi viimeksi lokakuussa, että koronapandemia jatkuu. Korona on edelleen myös EU:n luokittelussa rajat ylittävä terveysuhka, jota erityisesti seurataan ja pyritään torjumaan.

Talveen varautumista koskien EU on suositellut, että jäsenmailla olisi edelleen käytössä keinoja, mukaan lukien lainsäädäntöä, jota voidaan käyttää, jos koronatilanne pahenee tai tulee esimerkiksi uusi virusmuunnos, joka aiheuttaa vakavampaa tautia.

Meillä täytyisi edelleen olla mahdollisuus käyttää näitä keinoja. Ministeriön näkökulmasta yleisvaarallisuusluokitus on osa varautumista siihen, että tilanne voi edelleen vaikeutua.

Sinänsähän yleisvaarallisuus ei tarkoita, että keinoja aktiivisesti käytettäisiin. Mutta jos on esimerkiksi vaikea laitosepidemia tai muu syy määrätä henkilöitä eristykseen, tartuntatautilääkärillä on tämäkin mahdollisuus käytössä.

Yleisvaarallinen tauti aiheuttaa lisätoimia, esimerkiksi ylimääräistä suojautumista, terveydenhuollossa. Miten punnitsette ministeriössä terveydenhuollolle koituvaa rasitetta suhteessa saavutettuun hyötyyn?

– Terveydenhuollon rasite ei sinänsä johdu yleisvaarallisuudesta vaan siitä, minkälaisia ohjeistuksia ja toimintamalleja terveydenhuollossa on. Eli kyse on enemmänkin THL:n ohjeistuksesta ja toimipaikkojen käytännöistä. Sitä, minkä tasoista suojautumista henkilökunnalta edellytetään tai miten tiukasti potilaita eristetään tai ei eristetä, ei asetus sinänsä säätele.

Minkälaista keskustelua ministeriössä on käyty siitä, että koronan suhteen ei täyty edellytys siitä, että leviämistä ei pysty estämään? 

– Tässä kannattaa ensinnäkin pitää aikaperspektiivi mielessä. Koronapandemian kolmen vuoden aikana on toistuvasti nähty uusia virusmuunnoksia ja uusia tilanteita, joista Kiinan tilanne tällä hetkellä ajankohtainen.

Tällä hetkellä emme pysty ehkäisemään väestötasolla omikronin leviämistä eristyksellä tai karanteenilla, mutta toisaalta pystymme kyllä suljetuissa yhteisöissä näitä toimenpiteitä käyttämään ja siten estämään tartunnan leviämistä.

Tämä on ehkä näkökulmaero myöskin. Meillä on monia yleisvaarallisia tauteja, jotka eivät ole kaikille henkilöryhmille erityisen vaarallisia, mutta näitä lakisääteisiä torjuntamahdollisuuksia halutaan kuitenkin ylläpitää.

Miten asia nyt etenee?

– Seuraamme kansainvälistä tilannetta ja mitä WHO sanoo pandemian jatkumisesta sekä mitä EU-maat yhdessä linjaavat varautumisesta ja torjuntatoimista.

Varmasti on hyvä katsoa lähikuukaudet vielä eteenpäin. Kiinan epidemia on vasta alkanut kunnolla leviämään ja sen myötä on mahdollista, että uusia virusmuunnoksia syntyy lähikuukausina. Ei ole lähiviikkojen asia muuttaa luokitusta. Lähimmät kuukaudet näyttänevät, mihin suuntaan koronatilanne lähtee kehittymään.

Totta kai tilannekuvasta keskustellaan ministereiden kanssa. Viime kädessä päätöksen asetusmuutoksen valmistelun aloittamisesta tekee ministeri tai ministerit yhdessä.

Asiantuntijoiden esityksiin yleisvaarallisuusluokituksen poistamisesta ei siis olla lähiaikoina tarttumassa. Miksi näitä toimijoita ei uskota?

– Kysymys ei varmaan ole siitä, ketä uskotaan tai ei uskota. On hyvin arvokasta, että asiantuntijat pohtivat omista näkökulmistaan tätä asiaa.

Samaan aikaan ministeriö keskustelee hyvin monien tahojen kanssa, esimerkiksi hyvinvointialueiden johtajien ja muiden toimijoiden, jotka ovat vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteetista ja siitä, että sairaalapaikkoja riittää ja päivystyspoliklinikat toimivat.

Tässä täytyy katsoa terveydenhuollon kapasiteettia ja kuormitusta sekä toisaalta kansainvälistä tilannetta, sitä miten Suomi suhtautuu kansainväliseen yhteisöön ja siellä sovittuihin toimenpiteisiin.

Näitä eri näkökantoja ministeriö sitten sovittelee yhteen, ja yritetään löytää paras tie eteenpäin.

Tuleeko hyvinvointialueilta siis viestiä, että pitäkää korona yleisvaarallisena tautina?

– Hyvinvointialueilta tulee viestiä, että koronapotilaita on edelleen sairaaloissa paljon, hoitoketjut ovat ruuhkautuneita ja on vaikea saada potilaita perusterveydenhuoltoon ja edelleen kotipalveluihin.

Jos koronatautimäärää pystyttäisiin jotenkin pienentämään, se auttaisi monella tavalla terveydenhuollon kuormitusta. Sillä on totta kai merkitystä tässä arviossa.