Miksi omalääkäri?

Perusterveydenhuolto tarvitsee pelastusrenkaan.

– Omalääkärin työ on upeaa, ihmisläheistä ja monipuolista, sanoo Esko Haapamäki, joka työskentelee Muhoksen terveyskeskuksessa.

– Olen onnekas, kun saan tehdä tätä työtä, sanoo Esko Haapamäki .

Haapamäki on työskennellyt omalääkärinä Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen terveyskeskuksessa 1990-luvulta lähtien. Omalääkärin työ on hänen mukaansa upeaa, ihmisläheistä ja monipuolista.

– Tässä on elämän maku, Haapamäki hehkuttaa.

Parasta ovat tutut, pitkäaikaiset potilaat. Kun Kalle tarvitsee reseptin, Haapamäki kertoo tekevänsä sen ilolla, koska tietää hänen tarpeensa. Aikaa ei mene perehtymiseen eikä turhiin lisäselvityksiin. Asiat soljuvat ja edistyvät.

Kaikki hyötyvät. Potilaista erityisesti monisairaat ja iäkkäät – ja heitähän on suomalaisista yhä suurempi osuus.

Myös lääkäri hyötyy, koska työ on merkityksellistä ja voimauttavaa. Omalääkäri voi todella vaikuttaa potilaiden terveyteen ja elämänlaatuun.

Esko Haapamäen mielestä parasta työssä ovat pitkäaikaiset potilaat, joiden tilanteen ja tarpeet hän tuntee. 

Haapamäki on huolissaan nuorista lääkäreistä, joiden työ saattaa olla kaaosmaista ja kuormittavaa. Omalääkärinä työhyvinvointi kohenisi, kunhan resursseista ja mitoituksista huolehditaan.

– Omalääkäri on myös taloudellisesti järkevä tapa toimia. Se on suomalaisen terveydenhuollon pelastusrengas, Haapamäki uskoo.

Liitto kannattaa omalääkärimallia

Samoin uskoo Lääkäriliitto.

Liiton mukaan koko maassa tulisi olla toimiva omalääkärijärjestelmä vuoteen 2030 mennessä. Vaatimus ilmenee Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuus ja saatavuus -työryhmän tuoreista linjauksista.

Lue lisää: Lääkäriliitto: Omalääkärimalli on toteutettava nyt

Nyt jatkuvuus toteutuu huonosti.

– On ollut mielenkiintoista huomata, että päättäjiä kiinnostaa hoidon saatavuus, muttei jatkuvuus, sanoo työryhmän puheenjohtaja, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo .

Saatavuutta on haettu muun muassa etäpalveluilla ja nostamalla Kela-korvauksia. Ne eivät kuitenkaan edistä jatkuvuutta.

– Ei ole vaikuttavuuden eikä kustannusten näkökulmasta järkevää, että potilas kohtaa aina eri lääkärin. Paras hyöty etäpalveluistakin saadaan, kun lääkäri tuntee potilaansa, Martimo toteaa.

Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Parhaiten jatkuvuutta, saatavuutta, laatua ja potilastyytyväisyyttä tukee omalääkärijärjestelmä. Se on kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut, linjauksissa painotetaan.

Tarvitaan rohkeita päätöksiä

Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta perusterveydenhuollon vastaanotot Euroopassa pohjautuvat ammatinharjoittajina tai yrittäjinä toimiviin yleislääkäreihin. Kansalainen listautuu valitsemalleen lääkärille. Tämä takaa jatkuvuuden.

Lue lisää: Suomi ja Ruotsi ovat Pohjoismaiden pahiksia

– Olennaista on vastuu tietystä väestöstä. Tämä tuo lääkärille porkkanan kehittää toimintaa ja edistää väestön terveyttä, sanoo Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen , joka oli mukana liiton työryhmässä.

Auvinen toimi myös projektipäällikkönä sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa Omalääkäri 2.0 -selvityksessä, jonka loppuraportti julkaistiin elokuussa 2022.

Suomessa on tällä hetkellä perusterveydenhuollossa kahdentyyppisiä omalääkäreitä.

Ensinnäkin on 1990-luvun väestövastuumallin kokeneita ja edelleen samaa väestöä hoitavia omalääkäreitä, kuten Esko Haapamäki Muhoksella.

– Heitä on vähän, ja heitä voisi verrata uhanalaisuudeltaan Afrikan norsuihin. He ovat perusterveydenhuollon vankin ydin, ja heidän näkemystään ja kokemustaan tulisi saattaa enemmän päättäjien tietoon.

Toiseksi on ministeriön Omalääkäri 2.0 -selvityksen perusteella muodostetussa Hoidon jatkuvuusmallissa työskenteleviä omalääkäreitä.

Pisimpään heitä on toiminut Oulussa Tuiran terveyskeskuksessa. Kyse on joustavasta työparimallista, jossa väestö jaetaan omalääkäreille ja omahoitajille. Omalääkäreiksi valikoituu vakituisia yleislääkäreitä, ei vastavalmistuneita eikä vaihtuvia. Malli on otettu positiivisesti vastaan. Potilaat ovat kiitelleet.

Kolmanneksi tyypiksi ovat tulossa ammatinharjoittajamallin omalääkärit.

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ammatinharjoittajapilotti on erittäin hyvä avaus. Siellä on tehty hyvää kehitystyötä. Toivottavasti sinne saadaan rekrytoitua lisää omalääkäreitä, Auvinen sanoo.

Auvisen mukaan Suomessa on riittävästi lääkäreitä ja rahaa kattavan sekä yhdenvertaisen omalääkärijärjestelmän tuottamiseen.

– Jatkuvuusmalli on jo toteutettavissa valtaosassa Suomen terveysasemia. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee kuitenkin olla jokaiselle suomalaiselle omalääkäri, ja hänellä riittävän pieni väestö.

– Nyt tarvitaan rohkeita ja tieteelliseen näyttöön perustavia päätöksiä. Muuta estettä ei ole, Auvinen sanoo.