Miksi koronan tehosterokotusten ikäraja on Suomessa 65 vuotta?
ECDC, Ema ja WHO antavat suosituksia, jotka ovat suuntaviivoja jäsenmaille.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee koronan tehosterokotuksia 60 vuotta täyttäneille ja tietyille riskiryhmille.
Miksi Suomessa koronan tehosterokotusten ikäraja on laitettu 65-vuotiaisiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ?
– ECDC, Euroopan lääkevirasto Ema ja Maailman terveysjärjestö WHO antavat suosituksia, jotka toimivat osviittana jäsenmaille. Viime kädessä jäsenmaat itse päättävät rokotusohjelmiin liittyvistä asioista. Tämä on kirjattu myös ECDC:n ja Eman suosituksiin kesäkuulta 2023.
– Myös WHO:n Strategic Advisory Group of Experts on Immunization (SAGE) -ryhmän antamassa suosituksessa sanotaan, että maat itse päättävät ikärajat ja annetaan suuntaviivoja tyyliin ”vanhimmat aikuiset", jotka ovat yleensä yli 75-vuotiaita ja ”vanhat aikuiset”, jotka ovat tavallisesti 50- tai 60-vuotiaita. Näistä periaatteista kerrotaan tarkemmin marraskuussa julkaistussa WHO:n ajantasaistetussa Tiekartassa .
– Suomessa koronatehosteen ikäraja on toistaiseksi ollut 65 vuotta. Tärkein syy lienee ollut logistiikka. On helpompi käyttää samoja ikä- ja tauti-indikaatioita kuin influenssarokottamisen suhteen, jolloin joukkorokottaminen käy joutuisammin. Viimeisissä koronatautiaalloissa sairaalahoito on itse asiassa keskittynyt entistä vanhempiin henkilöihin, eli datan valossa ikärajan nostamiselle taitaisi olla enemmän painetta kuin sen laskemiselle.
– Muista eurooppalaisista maista 65 vuoden ikärajaa on suositeltu syystalven tehosteille myös esimerkiksi Belgiassa, Iso-Britanniassa, Norjassa, Ranskassa ja Tanskassa. Ruotsissa tehosteita ei suositella 18–64-vuotiaille, mutta halutessaan tämän ikäinen on voinut saada tehosteen.
Onko 65 vuoden ikärajaan tulossa muutosta?
– Näistä asioista keskustellaan kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kanssa. THL seuraa koronan epidemiologista tilannetta ja rokotteen tehokkuutta eri-ikäisillä sekä tekee sen sekä kirjallisuuden pohjalta seuraavat suositukset.
– Syystalven tehosterokottamisella ei ollut väestötasolla tarkasteltuna kovin suurta merkitystä alle 75-vuotiaiden keskuudessa. Jos katsomme esimerkiksi Norjan tilannetta koronan vuoksi sairaalaan joutuneista ja kuolleista, näyttää siltä, että rokotetuilla oli toki vähemmän näitä tapahtumia. Erot eivät kuitenkaan olleet suuria. Sen sijaan 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa oli ilmeistä, että tehosteannokset estivät paljon sairaalahoitoja ja kuolemia. Raportti on vuoden 2023 viikoilta 47–48.
– XBB.1.5-koronarokotteen ensimmäisiä alustavia suhteellisia tehoestimaatteja on juuri raportoitu Iso-Britanniasta 65 vuotta täyttäneillä. Rokottamisen jälkeisen 59 viikon seuranta-aikana rokotteen teho sairaalahoitoista koronatautia vastaan oli 50 prosenttia (95 prosentin luottamusväli 37,5–61,5), kun XBB.1.5-rokotettuja verrattiin samanikäisiin vuotta aiemmin tehosteen saaneisiin.
Voiko yksityispuolella saada koronan tehosterokotusta?
– Ei voi toistaiseksi. Viimeksi kun valtion ostamia rokotteita pitkällisen paperityön ja logististen operaatioiden jälkeen saatiin yksityissektorille alkuvuodesta 2023, halukkaita ottajia ilmaantui 14 000. Ehkä ottajia olisi ollut enemmän, jos systeemi olisi saatu pelaamaan aikaisemmin syksyllä.
– Tällä hetkellä asia ei ole kiinni THL:sta, vaan lääkevalmistajista. Heiltä pitää kysyä, millä ehdoin he ovat valmiita tuomaan myyntiluvallisia koronarokotteita apteekkimyyntiin ja yksityissektorille annettaviksi.
