Miksi ammattihenkilölaki menee uusiksi?
Ministeriö järjesti seminaarin, jossa avattiin uudistuksen tavoitteita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö uudistuu.
– Tavoitteena on mahdollistaa ammattihenkilöiden keskittyminen koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin lisäämällä joustavuutta sote-henkilöstön työnjakoon, kiteytti johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä seminaarissa.
Uudistuksen yhteydessä arvioidaan jokainen säännelty sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti. Ammateille tehdään riskinarviointi, jolla kartoitetaan muun muassa mahdolliset riskit asiakas- ja potilasturvallisuudelle sekä sääntelyn välttämättömyys.
Arvioinnin perusteella päätetään, miten ammatteja jatkossa säännellään. Ammattihenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kelpoisuusvaatimukset määritellään uudelleen.
– Parhaillaan on käynnissä useita selvitystöitä, jotka tuottavat tietoa riskinarviointia varten. Vielä tämän vuoden aikana asetetaan työryhmä varsinaiseen säädösvalmisteluun. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa lokakuussa 2025, Siikavirta kertoi.
Työnjaon pitää olla selkeä
Lainsäädäntömuutokset ovat osa kokonaisuutta, joka sisältää useita eri toimenpiteitä sote-alan ammattilaisten saatavuuden ja riittävyyden parantamiseksi. Eri toimet on koottu Hyvän työn ohjelmaksi , joka kattaa vuodet 2024–2027.
Ohjelmassa on kuusi sisältökokonaisuutta, joihin jokaiseen sisältyy useita toimenpiteitä. Ammattihenkilölain uudistus kuuluu henkilöstön työnjaon selkeyttämistä koskevaan kokonaisuuteen.
– Työnjaosta on varmasti erilaisia näkemyksiä. Ministeriö kuuntelee, lupasi lääkintöneuvos, ohjelmajohtaja Taina Mäntyranta .
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita painotti puheenvuorossaan sitä, että ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon on oltava selkeä, jotta potilas ymmärtää, kuka hänen hoidostaan on vastuussa. Kyse on myös potilasturvallisuudesta.
Nykyisessä laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä liitto pitää erityisen tärkeänä pykälää 22. Sen mukaan potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää laillistettu lääkäri.
– Liiton mielestä tämä pykälä pitää säilyttää ennallaan, Koivuviita sanoi.
Koivuviita tähdensi myös täydennyskoulutuksen merkitystä. Työnantajille tulisi säätää nykyistä velvoittavampia määräyksiä täydennyskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen mahdollistamiseksi.
Lakihanketta koskeva seminaari järjestettiin 4. syyskuuta Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui noin 300 eri sidosryhmien edustajaa.
