Mikrobilääkeresistenssistä uutta tietoa
Väitöstutkimus nostaa esiin ekologisten tekijöiden roolin resistenssin muodostumisessa.
Ilmur Jonsdottir pureutui bio- ja ympäristötieteiden alaan lukeutuvassa väitöstutkimuksessaan mikrobilääkeresistenssiin (AMR) ja plasmidien dynamiikkaan tutkimalla kliinisiä suolistobakteerikantoja ja potilaiden suolistomikrobistoja.
Jonsdottir tutki, miten konjugatiiviset plasmidit, bakteerien DNA-elementit, jotka voivat kuljettaa antibioottiresistenssigeenejä bakteerien välillä, auttavat antibiooteille herkkiä naapuribakteereja selviytymään antibioottien läsnä ollessa.
Hän tutkii myös, miten ekologiset ja ympäristötekijät vaikuttavat kohdennettujen torjuntamenetelmien, kuten faagiterapian ja CRISPR-pohjaisten työkalujen, tehokkuuteen antibiooteille resistenttejä bakteereita vastaan.
– Tutkimuksessani perehdyttiin ympäristötekijöihin, kuten limakalvoympäristön musiinin ja antibioottien merkitykseen faagiresistenssin kehittymisessä - mikä on suuri haaste faagiterapiahoidon onnistumiselle, Jonsdottir selittää tiedotteessa .
Hänen tuloksensa osoittivat, että nämä ympäristötekijät eivät vaikuttaneet merkittävästi faagiresistenssiin E. coli- ja K. pneumoniae -bakteereissa, vaan ne riippuivat pikemminkin käytetystä faagi-isäntä-yhdistelmästä.
Tulokset auttavat ymmärtämään mikrobilääkeresistenssin kehittymistä, ja tarjoavat puitteita tehokkaampien strategioiden kehittämiselle AMR-kriisin torjumiseksi.
KTM Ilmur Jonsdottirin väitöskirjan ”Evolutionary trajectories of conjugative resistance plasmids and their interplay in the ecology of clinically relevant bacteria” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 9. elokuuta Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirja on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa .
