Terveydenhuolto

Mikä on kapsaisiinimyrkytys?

Tulisten sipsien syöminen on aiheuttanut nuorille Euroopassa sairaalakäyntejä ja Yhdysvalloissa nuoren kuoleman.

Ulla Toikkanen

Kapsaisiini on aiheuttanut viime aikoina kysymyksiä. Se on noussut esille tulisten elintarvikkeiden yhteydessä, ja on puhuttu kapsaisiinimyrkytyksistä.

Viime vuoden lopulla vedettiin pois myynnistä tulisia sipsejä, jotka aiheuttivat useille nuorille Euroopassa sairaalakäyntejä ja Yhdysvalloissa nuoren kuoleman.

Hot Chip Challengessa on kilpailtu siitä, kuka uskaltaa syödä erittäin tulisen sipsin. Sitä on myyty yksittäispakattuna, ja mukana pakkauksessa on ollut kumihanska, jolla sipsiin voi koskea.

–  Erilaisia tulisia elintarvikkeita on paljon myynnissä. Ne eivät sinänsä aiheuta ongelmaa, vaan ennemminkin tällaiset erityisesti lapsille ja nuorille suunnatut haasteet, joissa kehotetaan syömään erittäin tulisia tuotteita, kertoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Minna Anthoni.

Kapsaisiiniyhdisteitä esiintyy suurimmassa osassa paprikoista. Niiden sukuun kuuluu noin 30 lajia, ja erilaisia lajikkeita on tuhansia. 

Chili on sellaisten paprikoiden yleinen nimitys, joiden kapsaisiinipitoisuus on niin suuri, että niitä voidaan hyödyntää mausteina. 

Vaihtelevia oireita

Erittäin tulisten ruokien, joiden kapsaisiinipitoisuus on korkea, suuren määrän nauttiminen kerralla voi aiheuttaa akuutin kapsaisiinimyrkytyksen. 

Oireet vaihtelevat ylemmän ruoansulatuskanavan polttavasta tunteesta pahoinvointiin, oksenteluun ja vatsa- ja rintakipuun.

Suuret kapsaisiinimäärät voivat myös aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, kuten kylmää hikoilua, verenpaineen muutoksia ja huimausta. 

–  Saksassa tehdyn riskinarvion mukaan mahalaukun limakalvovaurioiden lisääntyneen riskin voidaan olettaa olevan olemassa jopa sellaisilla kapsaisiinipitoisuuksilla, joita on perinteisissä erittäin mausteisissa ruuissa, Anthoni kuvaa. 

Turvallinen määrä on kysymysmerkki

Kapsaisiinimyrkytyksiä raportoitiin EU:ssa lapsilla ja nuorilla, kun he olivat syöneet erittäin tulisen sipsin. Niiden kokonaiskapsaisiinipitoisuudeksi mitattiin 11,8–59,3 milligrammaa sipsiä kohti.

Suomessa vedettiin takaisin erittäin tulisia sipsejä viime vuonna. Anthoni kertoo, että yksittäinen maissilastu oli maustettu yhdellä maailman tulisimmista chileistä nimeltä Carolina Reaper. Lastussa oli myös hyvin tulista Trinidad Moruga Scorpion -chiliä. 

Kesän aikana on ollut myynnissä Euroopassa ja myös Suomessa erittäin tulisia nuudeleita maustekastikkeessa.

Kapsaisiinipitoisuuden turvallista määrää ei tiedetä. Mitä enemmän on kapsaisiinia, sitä vakavampia oireita ilmenee. Joillekin pienikin määrä voi aiheuttaa ei-toivottuja vaikutuksia.

– Eräiden tutkimusten mukaan 0,5–1 milligramman kapsaisiinipitoisuudet voivat aiheuttaa herkimmille yksilöille lieviä haittavaikutuksia. Vakavampia haittavaikutuksia on odotettavissa 170 milligramman pitoisuuksilla. Tutkimustiedon puutteellisuuden vuoksi ei ole kuitenkaan mahdollista määrittää tarkkaa raja-arvoa, jolloin haittavaikutuksia voi ilmetä.

Yksilöllisten eroavaisuuksien lisäksi merkitystä voi olla sillä, minkälaisen elintarvikkeen kautta kapsaisiiniyhdisteet nautitaan. 

Jos syö lyhyen ajan kuluessa erittäin tulisen maissilastun, suora fyysinen reaktio voi olla erilainen kuin syödessä saman määrän ruuan yhteydessä tietyn ajan kuluessa.

Tiedossa ei ole myrkytyksiä Suomessa

Tuotteiden turvallisuus on elintarvikealan toimijoiden vastuulla. Ruokaviraston tietoon ei ole tullut kapsaisiinimyrkytyksiä Suomesta.

Anthoni korostaa, että erittäin tulisia tuotteita markkinoivien elintarvikealan toimijoiden tulisi selvittää kapsaisiinin kokonaispitoisuus. 

–  Ruokavirasto suosittelee, että tuotteet, joissa on korkea kokonaiskapsaisiinipitoisuus, merkitään asianmukaisin varoituksin.

Lue lisää: Säilöntäaine syyllinen tortillojen aiheuttamaan oksenteluun

Lue lisää: Norovirus aiheutti viime vuonna neljä ruokamyrkytysepidemiaa Helsingissä

Lue lisää: Ostereista ruokamyrkytyksiä Helsingissä

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030