Mikä ihmeen terveysmatkailu?
EU:n potilasdirektiivi tuo potilaita Ruotsista Suomen yksityissairaaloihin, mutta myös suomalaisten erityisosaaminen kiinnostaa maailmalla.
Suomen Terveysmatkailu ry kertoo pyrkivänsä edistämään terveysmatkailua Suomeen.
Mistä yhdistyksen toiminnassa on kysymys, toiminnanjohtaja Maarit Haavisto-Koskinen?
– Tavoitteena on kasvattaa ulkomailta Suomeen suuntautuvan terveysmatkailun volyymia. Kyse on Suomen kansantaloudelle tärkeästä vientitulosta.
Yhdistys on perustettu vuonna 2018, ja siinä on tällä hetkellä yhdeksän jäsentä, esimerkiksi Syöpäsairaala Docrates, Orton, Aava ja Clinic Helena.
Toiminnan taustalla on, että Suomen vientituloja halutaan kasvattaa, ja on nähty, että Suomen korkealaatuisilla terveyspalveluilla on kysyntää muuallakin. Teemme yhteistyötä muun muassa Bisnes Finlandiin kuuluvan Visit Finlandin kanssa.
Kuinka paljon Suomeen on terveysmatkailua?
– Yhdistyksen jäseniltä kerättyjen tietojen mukaan viime vuonna hoidettiin 1200 potilasta ja liikevaihto oli 8,2 miljoonaa euroa. Yhdistyksen perustamisen aikoihin liikevaihto on ollut arviolta 10–15 miljoonaa euroa vuosittain.
Kaksi suurta alaa ovat syöpähoidot ja ortopediset hoidot. Syöpäsairaala Docrates on Suomen terveysmatkailun suuri menestyjä. Toinen suuri toimija on Orton.
Terveysmatkailu tuo tuloa myös muille toimijoille kuin terveysmatkailuyritykselle, esimerkiksi majoitustoimijoille, kuljetusyrityksille, tulkkauspalveluille sekä hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja tarjoaville yrityksille.
Mistä maista asiakkaat tulevat?
– Ruotsi on tällä hetkellä ykköslähtömaa, sieltä tullaan Suomeen etenkin syöpähoitoihin. Todennäköisesti lähimarkkinoilta tulee EU:n potilasdirektiivin mahdollistama suurin virta lähiaikoina.
Muutama vuosi sitten katseet suunnattiin Kiinaan, ja sinne suunnattiin markkinointia. Pandemia kuitenkin pysäytti sen, ja Kiina on edelleen arvoitus. Myös Lähi-itää on pidetty mahdollisesti potentiaalisena.
Venäjän sota Ukrainassa on ollut iso isku terveysmatkailuyrityksille, koska Venäjä on ollut tärkeä markkina.
Miksi terveyspalveluja haetaan Suomesta?
– Kotimaassa ei joko ole lainkaan sellaisia palveluja saatavana tai jonot voivat olla pitkät. Esimerkiksi Ruotsista on tullut paljon potilaita Docratesiin. Siellä julkinen sektori kamppailee pitkien odotusaikojen kanssa, ja yksityinen sektori on pieni Suomeen verrattuna. EU:n potilasdirektiivi mahdollistaa hakeutumisen hoitoon toiseen EU-maahan ja kotimaa maksaa sen hoidon, johon kotimaassakin olisi oikeutettu.
Myös erityisosaaminen kiinnostaa. Hyvä esimerkki on Savonlinnassa ja Tampereella toimiva Clinic Helena, jossa plastiikkakirurgi Helena Puontin kehittämällä rintarekonstruktiolla syöpäleikkauksessa poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa tunteva rinta, toisin kuin perinteisessä rekonstruktiossa.
Suomalaisten terveyspalveluiden tuottajien kannattaa tunnistaa oma erityisosaamisensa, sillä se on avain kansainvälisille markkinoille ja mahdollisuus kasvattaa omaa liiketoimintaa.
Miten terveyspalvelujen myynti ulkomaisille asiakkaille suhteutuu pulaan terveydenhuollon ammattilaisista?
– Kyse on yksityisistä sairaaloista ja muista palveluntarjoajista, palvelut eivät ole pois julkisin varoin kustannettavista hoidoista.
Ylipäänsä voi sanoa, että ihmiset menevät hyvien työpaikkojen perässä, samoin kuin muissakin ammateissa. Jos yksityisiin hoitopalveluyrityksiin syntyy työvoiman tarvetta koska hoidetaan ulkomailta tulevia asiakkaita, sen voisi kuvitella lisäävän alan vetovoimaa. Sinänsä siis kilpailu työvoimasta ei ole pelkästään negatiivinen asia.
Volyymi on vielä hyvin pientä. Nykyisellä 1200:n vuosittaisen potilaan volyymilla terveysmatkailu ei ole vienyt ammattilaisia julkiselta sektorilta hoitamasta suomalaisia potilaita. Massiivisen kysynnän herättämiseksi ulkomailla Suomea kohtaan terveysmatkakohteena tarvittaisiin miljoonien eurojen panostusta systemaattiseen markkinointiin ja myynninedistämiseen, mikä ei Suomen resursseilla ole nykytilanteessa realistista. Tärkeintä on keskittyä laadukkaisiin palveluihin, volyymi ei ole sinänsä itsetarkoitus.
