Keskusteluhoitoihin luotetaan enemmän kuin lääkkeisiin.

Suomalaisten luottamus mielenterveyspalvelujen laatuun on heikentynyt selvästi vuodesta 2021, ilmeni Mielenterveyden keskusliiton uudessa Mielenterveysbarometrissa.

Tammikuussa 2023 palveluja piti laadukkaina 38 prosenttia, kun kahta vuotta aiemmin luku oli 52.

Samalla epätietoisuus palvelujen saatavuuteen liittyen kasvoi. Kasvua on jatkunut kuusi vuotta.

Kun pyydettiin arvioimaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa tapahtuneita muutoksia, epätietoisten osuus oli 44 prosenttia. 39 prosenttia arvioi saatavuuden heikentyneen, ja 3 prosenttia arvioi saatavuuden parantuneen. Kuusi vuotta sitten epätietoisten osuus oli 31 prosenttia ja 42 prosenttia arvioi palvelujen heikentyneen.

Puoluekanta vaikuttaa näkemyksiin palveluista

Kriittisimmät mielipiteet laadusta ovat pääkaupunkiseudulla ja positiivisimmat Uudenmaan ulkopuolella. Palvelujen saatavuudesta kriittisimmät arviot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Myös puoluekannalla on vaikutusta. Optimistisimmin palvelujen saatavuuden muutoksiin suhtautuvat keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät, kriittisimmin vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja pienten eduskuntapuolueiden äänestäjät sekä nukkuvien puolueen edustajat.

Palvelujen laadusta positiivisin näkemys on keskustan ja kokoomuksen äänestäjillä sekä nukkuvien puolueessa. Kriittisimmin suhtautuvat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät. Eniten neutraalisti laatuun suhtautuvia on vasemmistoliitossa ja keskustassa, molemmissa noin kolmannes.

Eniten luotetaan keskusteluhoitoon

Mielenterveysongelmien hoidossa suomalaiset luottavat eniten keskusteluhoitoihin kuten psykoterapiaan. Lääkkeisiin uskotaan selvästi vähemmän. Niitä sopivampina hoitomuotoina pidetään liikuntaa ja vertaisten keskusteluryhmiä ja vähintään niiden veroisena osallistumista mielenterveysjärjestöjen toimintaan.

Luontaishoidot tai alkoholi ja päihteet eivät enemmistön mielestä sovi hoitomuodoiksi.

Omaan mielenterveysongelmaansa suomalaiset hakisivat apua todennäköisimmin mielenterveystoimistosta, psykiatrian poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Näiden puoleen kääntyisi noin kaksi kolmesta.

Eniten näkemyksiä jakaa avun hakeminen perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä ja yksityiseltä lääkäriltä. Noin kolmannes ei hakisi apua heiltä, vaikka yli puolet hakisi. Sen sijaan pappiin ja seurakuntaan suhtaudutaan avun lähteenä toisin kuin muihin tahoihin: sieltä hakisi apua 17 prosenttia ja 72 prosenttia ei hakisi.

Mielenterveysongelmia on 14 prosentilla

Mielenterveysbarometrin mukaan 25 prosenttia suomalaisista ei tunne ketään, jolla olisi mielenterveysongelmia. Ystäväpiirissä on mielenterveyteen liittyviä ongelmia 37 prosentilla, perheessä tai suvussa 35 prosentilla. 14 prosentilla on omia mielenterveysongelmia.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt suomalaisten näkemyksiä mielenterveyspalveluista ja hoidosta sekä asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan vuodesta 2005, nykyisin joka toinen vuosi.

Juttua on korjattu 8.3., kun Mielenterveyden keskusliitto korjasi tiedotettaan.

Jutussa kerrottiin tiedotteen perusteella alunperin, että tammikuussa 2023 palveluja piti laadukkaina 52 prosenttia, kahta vuotta aiemmin 38 prosenttia. Todellisuudessa prosentit olivat toisinpäin.

Otsikko oli aiemmin muodossa Mielenterveysbarometri: Luottamus palvelujen laatuun kohentui selvästi.

Korjauksen jälkeen otsikko muutettiin päinvastaiseen muotoon: Mielenterveysbarometri: Luottamus palvelujen laatuun heikkeni.

Vastaava korjaus on tehty jutun alkuun.